Vedenpuhdistin kantaa nimeä Rob. Huber H:fors ja viittaa siten insinööri Robert Huberiin, joka vastasi Helsingin ja Suomen ensimmäisen vesijohdon rakennustöistä 1870-luvulla. Huber on mahdollisesti puhdistimen valmistuttaja, tai puhdistin voi olla uniikki esine joko Huberille tai Huberilta.

Sveitsin Baselissa syntynyt Huber saapui Suomeen keväällä 1872 berliiniläisen Neptun Continental-Wasserwerks-Actien-Gesellschaft -yhtiön edustajana ja vesijohdon rakennustyöt aloitettiin saman vuoden syksyllä. Vesijohto valmistui ja vedentoimitus oli jatkuvaa joulukuusta 1876 lähtien.

Vesijohdon valmistuminen merkitsi kaupunkilaisille parannusta veden laatuun. Alkuun jakelupisteitä oli kantakaupungissa kaksi, ja sen jälkeen vesijohdon vedon saattoi hankkia yksityiskiinteistöihin. Aiemmin helsinkiläiset olivat veden saannissa julkisten kaivojen varassa. Kaivojen veden likaantuminen oli kuitenkin yleinen ongelma, ja vakavat tautiepidemiat vauhdittivat vaatimuksia vesijohdon saamiseksi. Johdon valmistuttua Robert Huber toimi sen käytöstä ja jakelusta vastaavana henkilönä Vesijohtokonttorin edustajana, ja ilmeisesti myös välitti omalla nimellään "vesijohtoja, viemäriä, palokraanoja, yksinkertaisia ja komeita kylpylaitoksia ynnä vesisuihkuja --". Kyseessä oleva vedenpuhdistin voi liittyä tähän vesikalusteiden välitystoimintaan.

Museon kokoelmassa olevat vedenpuhdistimet vaikuttavat ylellisyystavaroilta. Etenkin kyseessä oleva runsaasti koristeltu Rob. Huberin vedenpuhdistin. Puhdistimilla pyrittiin poistamaan vedestä roskat, humus ja raskasmetallit peräkkäisten suodatinosien avulla. Kyseessä oleva puhdistin ei suoraan kerro toimintatavasta, sillä mahdolliset suodatinhiekat, sienet tai hiilet eivät ole säilyneet suodattimen sisällä.