Haku

Ritarihuone; Ritaripuistikko & Ritarikatu 1 & Hallituskatu 2 & Mariankatu 6; Helsinki

Ensimmäisen ritarihuonesuunnitelman teki pietarilainen G. A. Bosse vuonna 1850. Seuraavana vuonna E.B. Lohrmann laati uudet, Bossen pohjaratkaisuun perustuvat piirustukset. Ulkoarkkitehtuurin muotokielenä oli ajanmukainen uusgotiikka. Tässä vaiheessa rakennus oli tarkoitus sijoittaa tontin keskiosaan. Lohrmannin suunnitelmaa ei kuitenkaan vahvistettu. Kun rakennustyöhön Krimin sodan jälkeen voitiin ryhtyä, käännyttiin lääninarkkitehti G. Th. Chiewitzin puoleen. Chiewitz laati edellisistä täysin poikkeavan suunnitelman, joka hyväksyttiin vuonna 1857. Rakennus- ja sisustustyö suoritettiin vuosina 1858 - 1862. Tontin eteläpuolisko muodostettiin puistoksi kaupunginpuutarhurin suunnitelman mukaan. Rakennuksessa on tehty sittemmin monia lähinnä sisäasuun kohdistuneita muutoksia. Ulkoasun kannalta huomattava muutos - ritarisalin ikkunoiden puitejaon uusiminen - toteutettiin vuosina 1905 - 1906 arkkitehti M. Gripenbergin suunnitelmien mukaan. Tällöin muutettiin myös pääportaikon asua. Ritarihuone toimi aatelissäädyn kokoontumispaikkana vuoden 1906 valtiopäiväuudistukseen saakka. Myös muut kolme säätyä toimivat aluksi Ritarihuoneella. Alusta alkaen tiloja vuokrattiin lisäksi ulkopuolisille. Vuokralaisista mainittakoon Yhdyspankki, vapaamuurariloosi, ulkoministeriö ja yliopisto. Nykyisin pääosa sivutiloista on valtion virastokäytössä. Juhlasalissa järjestetään konsertteja ja näyttelyitä. Tehtyjä muutoksia: Keskuslämmitys 1926, Vesi & Lämmitys Oy. Korjaus mm. ritarisalin sävy muutettiin harmaaksi 1966, arkkitehti Claus Tandefelt Museoviraston rakennushistorian osaston tilat, Museovirasto / Esko Vormala. Rakennuksen julkisivumateriaalina on puhtaaksimuurattu punainen tiili. Ulkoasussa rakennus jäsentyy kaksikerroksiseksi. Keskeisen ritarisalin ikkunat avautuvat pääfasadissa kookkaina suippokaariaukkoina. Julkisivun keskellä on pääsisäänkäynti ja sen yläpuolella parveke. Pohjoisfasadissa on keskirisaliitti. Ikkuna-aukot ovat pohjakerroksessa pyörö- ja pääkerroksessa suippokaariset. Ullakkokerroksessa on pieniä pyöröikkunoita. Rapattu detaljointi elävöittää seinien punatiilipintoja; voimakas räystäs krenelointeineen täydentää "goottilaista" leimaa. Ritarihuoneen uusgootilainen ulkoasu on ritarisalin ikkunoiden puitejakoa lukuun ottamatta alkuperäinen. Sisätiloja leimaa osaksi klassistinen ja osaksi goottilaisia vaikutteita ilmentävä koristelu. Portaikko ja ritarisali on maalattu muuhun tyyliin sopimattomasti. Pääkerroksen muut tilat sekä eteishalli ovat alkuperäisessä asussaan. Pohja- ja varsinkin lehterikerroksen tiloissa on suoritettu muuttuvan käytön vaatimia muutoksia, mutta pääpiirteissään nämäkin tilat ovat entisellään. Varastona toimivan kellarin tilajako ja holvisto on jäljellä. Rakennuksen pääsisäänkäynti on eteläsivulta. Eteishallista juhlava portaikko nousee pääkerrokseen ja suureen juhlasaliin. Sivuportaikot johtavat lehteritasolle.

Oikeudenhaltija Helsingin kaupunginmuseo
Krediitit / Helsingin kaupunginmuseo
Kuvausaika Vuonna 1991.
Aineiston käyttöoikeudet
CC BY 4.0
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Helsingin kaupunginmuseo
Palvelussa näytettävät Helsingin kaupunginmuseon kuvat on lisensoitu ylläolevan lisenssin mukaisesti.

CC BY 4.0 -merkinnällä varustetut kuvat ovat vapaasti ladattavissa ja käytettävissä, kunhan mainitset kuvaajan/tekijän nimen (jos tiedossa) ja Helsingin kaupunginmuseon.

Kuvan käyttäjällä on vastuu tekijänoikeuksien ja yksityisyyden suojan kunnioittamisesta. Esimerkiksi henkilökuvien käyttö markkinoinnissa ja/tai mainonnassa on kielletty ilman kuvassa olevan henkilön suostumusta. Tarkemmat lisenssiehdot löytyvät Creative Commons -lisenssisivulta.

© Kuvasto -merkityt kuvat ovat tekijänoikeuden alaisia. Niitä voi selailla vapaasti, mutta kuvien kaikenlainen jatkokäyttö on kielletty ilman erikseen neuvoteltua lupaa. Nämä kuvat on julkaistu verkossa Kuvaston ja Museoliiton Taidekokoelmat verkossa -sopimuksen mukaisesti. Lisätietoja jatkokäytön ehdoista voit kysyä Kuvastosta ja Museoliitosta. Taidekokoelmat verkossa -sopimus.

Ritarihuone; Ritaripuistikko & Ritarikatu 1 & Hallituskatu 2 & Mariankatu 6; Helsinki

Tallennettuna:
Aineistotyyppi Rakennus
Organisaatio Helsingin kaupunginmuseo
Suunnittelu
1857
G.Th. Chiewitz, Pääsuunnittelija
Valmistus
1858; 1862
Ritarisalin ikkunoiden puitejako on uusittu.
Helsinki, Ritaripuistikko & Ritarikatu 1 & Hallituskatu 2 & Mariankatu 6
Käyttö
1862
Käyttöönottovuosi
Aiheet
Luokitus