Helsingin kaupungintalo

Aineiston käyttöoikeudet
CC BY 4.0
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

Helsingin kaupungintalo. Entinen Helsingin Seurahuone.; Pohjoisesplanadi 11 - 13 & Sofiankatu 1 & Katariinankatu 2; Helsinki -- Seurahuoneyhtiö päätti Seurahuoneen rakentamisesta vuonna 1828. Rakennus toteutettiin C.L. Engelin piirustusten mukaan, mutta alkuperäisiä, lopullisia suunnitelmia ei ole tänä päivänä enää tallessa. 1860-luvulla ryhdyttiin suunnittelemaan Seurahuoneen uudistamista ja laajentamista. Suunnitelmat laati lääninarkkitehti C.A. Edelfelt. Tässä uudistuksessa menetettiin rakennuksen juhlasali, johon tehtiin hotellihuoneita, mikä kuitenkin pian muutoksen jälkeen koettiin suurena puutteena. Uutta juhlasalia varten järjestettiin arkkitehtuurikilpailu, jonka voittajaksi tuli A.H. Dalstömin ehdotus. T-mallinen juhlahuoneisto sijoitettiin pihajulkisivun keskelle, sisäpihalle ja liitettiin päärakennukseen nivelosan välityksellä. Uusi juhlasali otettiin käyttöön vuonna 1863. Salista muodostui Helsingin seurapiirielämän keskuspisteeksi, kulta-aikanaan erityisesti 1930-luku. 1880-luvulla toteutetuista muutoksista näkyvin oli altaanin sijoittaminen pääsisäänkäynnin eteen. Altaanin, kuten muidenkin vuonna 1886 toteutettujen muutosten suunnittelusta vastasi arkkitehtitoimisto Rancken & Saurén. Myös portti on 1800-luvun lopulta. Kaupunki osti tontilla sijaitsevat kenraalikuvernöörin tallirakennukset omistukseensa vuonna 1901. Ravintolatoiminta rakennuksissa jatkui aina vuoteen 1913 saakka, jolloin alettiin kaavailla uutta kaupungintaloa. Uutta kaupungintaloa varten järjestettiin arkkitehtuurikilpailu vuonna 1913, mutta suunnitelmat jäivät toteuttamatta ja entiset tallirakennukset otettiin lopulta käyttöön ilman suurempia muutoksia. Vanhan Seurahuoneen lopettajaisia vietettiin 12.4.1913. Helsingin kaupunki hankki tilat käyttöönsä ja vuonna 1931 nimi muutettiin virallisesti Helsingin kaupungintaloksi. Projekti, jonka tarkoituksena oli saada kaikille virastoille nykyaikaiset toimitilat, aloitettiin vuonna 1959. Leijona- ja Sarvikuono -kortteleista järjestettiin suunnittelukilpailu vuosien 1960-61 aikana, jonka voittaneen arkkitehti Aarno Ruusuvuoren pohjalta myös kaupungintalo uudistettiin. Tehtyjä muutoksia: Kenraalikuvernöörin tallirakennukset valmistuneet 1818-19 Juhlasalin laajennos ja sisustuksen uusiminen 1887, Bruno A. Granholm. Laajennus vuonna 1888, B.F Granholmin suunnitelmien mukaan. Sofiankadun siipi sai nykyisen ulkoasunsa 1888 Rakennusten sisäosien purku ja uudisrakennus 1965-70, arkkitehti Aarno Ruusuvuori Rakennuksen julkisivumateriaalina on rappaus. Kaupungintalon pääsiipi hallitsee Kauppatorin kaupunkikuvaa; sen kolmikerroksinen, koko korttelin levyinen julkisivu on torin varrella pisin. Julkisivu on pitkälti alkuperäisessä asussaan. Julkisivua jäsentävät keski- ja sivurisaliitit uurrettuine pilastereineen. Keskirisaliittii päättyy frontoniin. Suorakaiteiset ikkuna-aukot ovat vailla kehyksiä lukuunottamatta neljää pohjakerroksen aukkoa, jotka olivat alkujaan oviaukkoja. nämä on varustettu voimakkain, ylöspäinkapenevin kehyksin. Seinäpinnassa on vaihteleva viivarustiikka. Julkisivun keskiosassa on sekundaari altaani. Siipirakennusten klassiset ulkoasut juontavat juurensa Seurahuoneen ajoille. Rakennuksen sisätilat on uudistettu täydellisesti juhlasalia ja pientä eteisholvia lukuunottamatta, ja ne poikkeavat täysin rakennuksen historiallisesta ulkoasusta. Fasadin takana on uudisrakennettu näyttelyhuoneisto.

Tallennettuna:
Aineistotyyppi Rakennus
OrganisaatioHelsingin kaupunginmuseo
Suunnittelu:
1828
Carl Ludvig Engel, Pääsuunnittelija
Valmistus:
1829; 1833
Rakennuksen runkona on tiilimuuri ja osittain betoni, jota ovat esimerkiksi välipohjat.
Helsinki, Pohjoisesplanadi 11 - 13 & Sofiankatu 1 & Katariinankatu 2
Seurahuoneyhtiö, Rakennuttajat
Käyttö:
1833
Käyttöönottovuosi
Aiheet
KuvaustiedotVuonna 1993.
sulje

Vastaa käyttäjäkyselyyn!

Voita Apple iPad Wi-Fi + Cellular 9.7 128GB (2018)

Avaa kysely

Ei kiitos!