Valtioneuvoston linna

Aineiston käyttöoikeudet
CC BY 4.0
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

Valtioneuvoston linna. Senaatintalo.; Snellmaninkatu 1 & Hallituskatu 4 & Ritarikatu 2 & Aleksanterinkatu 3; Helsinki -- Vuonna 1817 keisari antoi määräyksen senaatin siirtämisestä Turusta Helsinkiin. Seuraavana vuonna keisari vahvisti C.L. Engelin senaatintaloa varten laatimat piirustukset. Engelin suunnitelma toteutettiin 1820- luvulla seuraavasti: torin puoleinen pääsiipi rakennettiin vuosina 1818 - 1820 ja luovutettin käyttöön vuonna 1822, eteläsiipi rakennettiin vuosina 1822 - 1824 ja itä- eli kirjastosiipi nurkkapaviljonkeineen vuosina 1826 - 1828. Pohjoissiipi rakennettiin 1850- luvun alkupuolella E.B. Lohrmannin vuonna 1847 tekemän suunnitelman mukaan. Vuonna 1897 vahvistetun laajan uudisrakennussuunnitelman esivaiheena pohjoissiipi purettiin ja pihalla sijainnut ns. Kellovuori louhittiin pois vuosina 1898 - 1899. Uusi pohjoissiipi, ulkoasu arkk. Richardo Björnberg, sisätilat Th. Granstedt ja E. Björck, ja pihalle sijoitettu kaksikerroksinen kirjapainorakennus valmistuivat vuonna 1900. Tältä ajalta on myös terassointi pihan pohjoislaidalla. Kirjapainorakennus korotettiin kerroksella vuonna 1904. Laajentaminen tuli jälleen ajankohtaiseksi 1900-luvulla. Eteläsiipi korotettiin pihanpuolella kerroksella vuonna 1914. Itäsiipi rakennettiin nykyiseen muotoonsa vuonna 1916, arkkitehti Hj. Åberg & M. Schjerfbeck. Engelin aikaisesta siivestä säilyi vain pieni osa. Yhdyskäytävä pihasiiven ja eteläsiiven välillä sekä pihasiiven peruskorjaus vuonna 1952, Rakennushallitus / arkkitehti Heimo Vesikari. 1960 - ja 1970 -luvulla on tehty useita eri suuruisia muutos- ja korjaustöitä, Rakennushallitus. Peruskorjaus vuosina 1982 - 1983, arkk.toim. Arkton Oy / Mikko Karjanoja, Antero Markelin ja Ulla Markelin. Pääsiiven julkisivua jäsentävät korinttilaisin pylväin varustettu keskirisaliitti sekä pilasterein tehostetut sivurisaliitit. Keskirisaliitti päättyy frontoniin, jonka takana on attika sekä laakea kupoli. Ulkoarkkitehtuurille ominaisia ovat pohjakerroksen pyörökaariset sisäänkäynti- ja ikkuna-aukot sekä dekoratiivisuus, joka ilmenee paitsi keskirisaliitissa myös koristefriisissä räystäslistan alapuolella. Pohjakerroksen seinäpinnassa on rustiikka. Pohjoiseen madaltuva sokkeli on säännöllistä graniittikvaaderia. Sisäänkäynnin edessä on portaikko. Kaksikerroksisen eteläsiiven julkisivu on kauttaaltaan jäsennelty joonialaisin pilasterein ja puolipylväin. Keskiosassa on porttikäytävä sekä frontoni. Eteläsiipi keventää muuten raskasta massoittelua. Kolmikerroksisten pohjois- ja itäsiipien julkisivut toistavat pääsiiven jäsentelyä ja detaljointia jonkin verran muunnellen. Pihajulkisivut ovat katujulkisivuja yksinkertaisemmin käsitellyt. Pihan keskellä olevan entisen kirjapainorakennuksen ulkoasu on sopeutettu ympäröiviin rakennuksiin. Sille ovat luonteenomaisia ylimmän kerroksen puolipyöreät ikkuna-aukot. Rakennus muodostaa suljetun korttelin, jonka sisällä on laaja piha. Pääsiipi sisältää rakennuskompleksin edustavimmat tilat. Tällaisia ovat varsinkin porrashuone sekä presidentin esittelysali ja eräät muut pääkerroksen huonetilat. Näiden tilojen sisäasu on pääosin 1820-luvulta, mutta myös vuosisadanvaihteesta. Muissa siivissä ei ole merkittäviä tiloja. Usein muutettujen sisätilojen luonne on tyypillinen virastorakennuksille. Valtioneuvoston linna muodostaa suljetun korttelin, jonka sisällä on laaja piha. Pääsiipi, johon keskittyvät valtioneuvoston tärkeimmät tilat, rajaa Senaatintoria.

Tallennettuna:
Aineistotyyppi Rakennus
OrganisaatioHelsingin kaupunginmuseo
Suunnittelu:
1816; 1818
Carl Ludvig Engel, Pääsuunnittelija
Valmistus:
1818; 1820

Helsinki, Snellmaninkatu 1 & Hallituskatu 4 & Ritarikatu 2 & Aleksanterinkatu 3
Käyttö:
1822
Käyttöönottovuosi
Aiheet
Kuvaustiedot1910 -luku.