Ruotsin suurlähetystö

Aineiston käyttöoikeudet
CC BY 4.0
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

Ruotsin suurlähetystö. Tschernischeffin talo. Heidenstrauchin talo.; Pohjoisesplanadi 7; Helsinki -- Rakennuksen nykyinen asu on peräisin vuosilta 1922 - 1923, jolloin se ruotsalaisen arkkitehdin Torben Grutin suunnitelman mukaan muutettiin Ruotsin lähetystötaloksi. Katusiiven muurit, osa kellarin ja pohjakerroksen holveista sekä pihasiiven muurit ovat peräisin kauppaneuvos J.H. Heidenstrauchin vuosina 1839 - 1842 rakennuttamasta ja A.F. Granstedtin suunnittelemasta asuin- ja kauppatalosta. Tässä rakennuksessa pohjakerros ja kellarit olivat liiketiloina, pääkerros Heidenstrauchin asuntona ja pihan puolelle auennut kolmas kerros palvelusväen asuntoina. Pihasiivessä oli asuin- ja varastotilojen lisäksi talli ja navetta. Heidenstrauchin palatsimainen kaksikerroksinen empiretalo muutettiin vuoden 1884 korjauksessa täydellisesti. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan olisi arkkitehtitoimisto Kiseleff & Heikel suorittanut muutostyöt, mutta pietarilainen arkkitehti W. Reiss sai tehtäväkseen muuttaa katusiipi barokkimaiseksi palatsiksi. Ulkoasu sai raskaan barokkimaisen leiman ja sisätilat "ajanmukaistettiin". Puoti avattiin pohjakerroksessa vuonna 1884 arkkitehti Theodor Höijerin piirustusten pohjalta. Uudet pihasiivet suunnittelivat Kiseleff & Heikel. Kaupungin yleisestä asuntopulasta johtuen pihasiipi muutettiin kokonaan asutavaksi ja pihan keskelle rakennettiin kolmikerroksinen vuokrakasarmi. Täydellinen julkisivumuutos lähetystöä varten toteutettiin vuonna 1922 arkkitehtinaan Torben A. Grut. Sen yhteydessä poistettiin rakennuksen toisen vaiheen eli vuoden 1884 korjauksen tuomaa rikasta ornamentiikkaa. Vuoden 1963 korjaukset suunnitteli arkkitehti Hilding Ekelund. Peruskorjaus toteutettiin vuonna 1984 arkkitehti Erik Kråkströmin suunnitelmien mukaan. Rakennuksen julkisivumateriaalina on pääosin sileä rappaus. Nykyinen ulkoasu edustaa lähinnä barokkivaikutteista neoklassismia. Raskas nurkkaharkoitus sekä balusteri räystäslistan päällä ovat leimaa-antavia. Niiden materiaalina on portaalin ja ikkunakehysten tavoin graniitti. Julkisivun esikuvana on toiminut Tukholman kuninkaallinen linna (N. Tessin nuor.) ja eräät roomalaiset palatsit. Sisätiloissa on pyritty ilmentämään historiallisia ruotsalaisia sisustustyylejä. Rakennus on kolmikerroksinen. Varsinainen lähetystösiipi on kadun varrella. Talous- ja asuinsiipi kiertää pihaa, jonka keskellä on suihkukaivo altaineen. Katusiivessä on holvattu, osaksi maanpäällinen kellari. Pohjakerroksessa on toimistotiloja. Lähettilään asunto sekä edustustilat ovat pääkerroksessa. Ylin kerros on asuinkäytössä.

Tallennettuna:
Aineistotyyppi Rakennus
OrganisaatioHelsingin kaupunginmuseo
Suunnittelu:
1839
Anders Fredrik Granstedt, Pääsuunnittelija Arkkitehti Torben A. Grut 1922 - 1923, Muu suunnittelija
Valmistus:
1839; 1842

Helsinki, Pohjoisesplanadi 7
Kauppaneuvos J. H. Heidenstrauch, Rakennuttajat
Käyttö:
1842
Käyttöönottovuosi
Aiheet