Kauppa- ja teollisuusministeriön talo

Aineiston käyttöoikeudet
CC BY 4.0
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

Kauppa- ja teollisuusministeriön talo. Uudenmaan lääninvirastotalo. Hotel de Russie; Mariankatu 4 & Aleksanterinkatu 4; Helsinki -- Talon vanhin rakennusvaihe ajoittuu 1820 -luvulle. Kauppias ja raatimies Erik Borgströmin tontti oli rakentamattomana aina 1820 -luvulle saakka. C.L. Engel suunnitteli Borgströmille kolmikerroksisen komean empiretalon, jonka runkosyvyydeltään suuremmassa Aleksanterinkadun puoleisessa siivessä olivat Borgströmin asuin- ja edustushuoneet ja Mariankadun kapeammassa siivessä palvelusväen tilat, myymälät ja varastot. Molemmilta kaduilta oli ajoportti pihalle. Pääsisäänkäynti Borgströmin huoneistoon oli rakennuksen pihakulmauksesta. Mariankadulta oli neljä ovea kauppoihin ja varastoihin. Rakennuksen pääjulkisivu leveine keskirisaliitteineen oli Mariankadulle. Raatimies Borgströmin perilliset vakuuttivat kiinteistön vuonna 1834 ja vakuutuskirjasta käy ilmi, että rakennushanketta ei toteutettu Engelin suunnitelmien mukaisesti. Tontilla ilmoitettiin olevan kaksi kaksikerroksista, keltaiseksi maalattua, peltikattoista asuinrakennusta ja kaksikerroksinen talli-navettarakennus, jotka kaikki oli rakenettu vuosina 1825 - 1826. Kulmarakennuksen ensimmäinen kerros käsitti 13 huonetta ja keittiötilat ja toinen kerros 14 huonetta, keittiön ja salin. Rakennuksen alla oli 4 kellaria. Toisen asuinrakennuksen pohjakerroksessa oli myymälätiloja ja palvelusväen asuntoja, toisessa kerroksessa oli 10 asuinhuoneen lisäksi kaksi salia. Ratkaiseva ero Engelin suunnitelmaan oli rakennusten toteuttaminen kahtena, erillisenä runkona ja kahden, tosin keskenään identtisen, hieman erikorkuisen julkisivun muodostuminen Mariankadun puolelle. Vuorineuvos Fredrik Tengströmin omistaessa kiinteistön rakennettiin pihan länsilaitaan kaksikerroksinen kivinen talousrakennus Borgströmin aikaisen puurakennuksen tilalle. Täydellinen korjaus ja muutos hotelliksi nimeltä Hotel de Russie valmistui vuonna 1852. Suunnitelman kuului entisten asuinrakennusten korottaminen kolmikerroksisiksi. Entisen tallin paikalle tontin eteläreunaan suunniteltiin siipi, jonka pohjakerroksessa olivat hotellin ravintolan keittiötilat ja yläkerroksessa kahden kerroksen korkuinen juhlasali neljine kaakeliuuneineen ja musiikkilehtereineen. Katurakennusten korottamisesta kuitenkin oli luovuttu ja ne säilyttivät alkuperäisen ulkonäkönsä aina 1880 -luvulle saakka. Sen sijaan tallin paikalle toteutettiin arkkitehti C.J. von Heidekenin vuonna 1856 suunnittelema rakennus juhlasaleineen. Rakennuksen korjaus, julkisivumuutos ja korotus suoritettiin vuonna 1883. Korotusten yhteydessä rakennusten klassistinen ulkoasu muutettiin uusrenessanssityyliseksi, arkkitehtina Th. Höijer. Vuonna 1904 kiinteistö siirtyi valtion haltuun. Yleisten rakennusten ylihallitus sai tehtäväkseen Aleksanterinkatu 4:n ja 6:n yhdistämisen ja muuttamisen lääninhallituksen, vankeinhoitohallituksen, painohallituksen ja Helsingin komendantin viraston toimitiloiksi. Työt tehtiin lähinnä arkkitehti Hj. Åbergin johdolla ja arkkitehti Jacob Ahrenbergin valvonnassa. Vuonna 1905 aloitettiin keisarillisen palatsin yhteyteen rakentaa uutta valtaistuinsalia Jacob Ahrenbergin suunnitelmien mukaan. Valtaistuinsali tuli rakennettavaksi Aleksanterinkatu 4:n puolelle entisen juhlasalin paikalle ja tässä yhteydessä purettiin myös naapuritonttien etelälaidan piharakennukset. Borgströmin rakennuttama asuin- ja liikerakennus jouduttiin ulkoseiniä lukuun ottamatta purkamaan ja tilalle rakennettiin valtaistuinsaliin kuuluva ala-aula, porrashuone ja vestibyyli ja uusia toimistotiloja. Höijerin luomat julkisivut säilyivät tässä suuressa muutoksessa samoin kuin vuonna 1915 tehdyssä Aleksanterinkadun valtiontaloja koskevassa julkisivu-uudistuksessa. Vuonna 1938 vanhat pihasiivet ja piharakennukset purettiin ja tilalle rakennettiin uudet, joihin tuli osittain virastoja ja osittain presidentin linnan tiloja mm. sisäänkäynti, näiden suunnitelmien takana oli arkkitehdit Väinö Vähäkallio ja Martti Välikangas Rakennushallituksesta. Muita tehtyjä muutoksia: Uusi vesikatto vuonna 1960, Uudenmaan läänin rakennustoimisto. Perusvahvistus vuonna 1983, Konsultointi Kareg Oy. Peruskorjaus vuonna 1988, arkkitehtitoimisto Nurmela, Raimoranta & Tasa. Rakennuksen julkisivumateriaalina on sileä rappaus. Rakennuksen ulkoasun muotokieli on hyvin pelkistetty. Rakennuksen sisätilat ovat aikoinaan muuttuneet varsin perusteellisesti lukuisissa rakennus- ja muutosvaiheissa. Osa alempien kerrosten kantavista rakenteista sekä kellarista on peräisin kuitenkin 1800 -luvun alkupuolelta. Joitakin historiallisia interiöörejä on osaksi säilynyt vanhassa asussaan. Nykyisin niin ulkoasultaan kuin sisätiloiltaankin Aleksanterinkatu 6-10:n kanssa verraten yhtenäinen kokonaisuus rakentuu kahden sisäpihan ympärille. Mariankadun puolella on porttikäytävä pihalle. Rakennuksen kaakkoisosassa on presidentin linnan sisääntulohalli.

Tallennettuna:
Aineistotyyppi Rakennus
OrganisaatioHelsingin kaupunginmuseo
Suunnittelu:
1825; 1826
Arkkitehti Theodor Höijer 1883. Arkkitehdit Hjalmar Åberg ja Jacob Ahrenberg 1904., Muu suunnittelija
Valmistus:
1826

Helsinki, Mariankatu 4 & Aleksanterinkatu 4
Käyttö:
1826
Käyttöönottovuosi
Aiheet
KuvaustiedotVuonna 1991.