Korkeimpien oikeuksien talo; Pohjoisesplanadi 3 & Helenankatu 1; Helsinki

Merikapteeni Castegren rakennutti tontille vuosina 1813 - 1816 kaksikerroksisen klassistisen vinkkelitalon, joka oli ensimmäinen Pehr Granstedtin suunnittelema rakennus Esplanadien varteen. Rakennuksen pohjakerros oli varattu kauppapuodeille, varastoille, palveluskunnalle sekä leivintuvalle kun taas toisessa kerroksessa oli kaksi erikokoista asuntoa. Vuosina 1852 - 1883 rakennuksen omisti leipurimestari Forsström, joka piti siinä konditorialiikettä. Rakennukseen suoritettiin korjauksia, mm. porrashuoneen osalta vuonna 1874. Julkisivumuutoksia toteutettiin vuonna 1880 Martin Wahlbergin suunnittelemana. Rakennus tuli vuonna 1883 eversti Hugo Standertskjöldin omistukseen. Samana vuonna rakennukseen suoritettiin korjauksia ja julkisivumuutoksia, sekä korotus arkkitehti F.A. Sjöströmin suunnitelmien mukaan. Katu- ja pihasiivet korotettiin kerroksella ja alkuaan empiretyyliset julkisivut saivat nykyisen, koristeellisen, uusrenessanssityylisen asunsa. Myös sisätiloissa suoritettiin laajoja muutoksia. Vuonna 1933 valtio osti rakennuksen Korkeimman Oikeuden ja Korkeimman Hallinto- oikeuden käyttöön. Tehtyjä muutoksia: Pihasiiven korotus v. 1896, arkkitehti Waldemar Aspelin. Muutos virastokäyttöön v. 1933, Rakennushallitus / Y. Sadeniemi. Pihasiiven korotus kerroksella v. 1937, Rakennushallitus / V. Vähäkallio & M. Välikangas. Hissi v. 1966, Rakennushallitus / Sirkka Tarumaa. Peruskorjaus ja entisöinti v. 1984, arkkitehtitoimisto Timo Jokinen & Jussi Tanska. Rakennuksen julkisivumateriaalina on rappaus. Uusrenessanssityylisen ulkoasun luonteenomaisia piirteitä ovat tehostettu horisontaalisuus sekä koristeellisten detaljien runsaus. Pääsiiven keskiosan sisäänkäyntiakselia on korostettu paitsi pilasterein myös leimaa-antavalla, korkeahkolla kupolirakennelmalla. Seinäpinta on kauttaaltaan rustikoitu. Matalan pohjakerroksen kohdalla rustiikka on voimakas. Pihasivut on käsitelty fasadeja huomattavasti yksinkertaisemmin. Rakennuksen keskikerroksessa on jäljellä fragmentteja 1880 -luvun kiinteästä sisustuksesta. Pääsisäänkäyntiä ja portaikkoa leimaavat 1930 -luvun muutokset. Kolmas kerros on kunnostettu 1990-luvulla. Kolmikerroksisen rakennuksen pääsiipi on Kauppatorin varrella. Katu- ja pihasiivet kiertävät kapeaa piha, johon Helenankadulta on porttikäytävä. Virastokäyttöön sopeutettu tilajako perustuu pääsiivessä keskikäytäviin. Pohjakerroksessa on jäänteitä vanhimmasta rakennusvaiheesta.

QR-koodi
Palvelussa näytettävät Helsingin kaupunginmuseon kuvat on lisensoitu ylläolevan lisenssin mukaisesti.

CC BY 4.0 -merkinnällä varustetut kuvat ovat vapaasti ladattavissa ja käytettävissä, kunhan mainitset kuvaajan/tekijän nimen (jos tiedossa) ja Helsingin kaupunginmuseon.

Kuvan käyttäjällä on vastuu tekijänoikeuksien ja yksityisyyden suojan kunnioittamisesta. Esimerkiksi henkilökuvien käyttö markkinoinnissa ja/tai mainonnassa on kielletty ilman kuvassa olevan henkilön suostumusta. Tarkemmat lisenssiehdot löytyvät Creative Commons -lisenssisivulta.

© Kuvasto -merkityt kuvat ovat tekijänoikeuden alaisia. Niitä voi selailla vapaasti, mutta kuvien kaikenlainen jatkokäyttö on kielletty ilman erikseen neuvoteltua lupaa. Nämä kuvat on julkaistu verkossa Kuvaston ja Museoliiton Taidekokoelmat verkossa -sopimuksen mukaisesti. Lisätietoja jatkokäytön ehdoista voit kysyä Kuvastosta ja Museoliitosta. Taidekokoelmat verkossa -sopimus.

Korkeimpien oikeuksien talo; Pohjoisesplanadi 3 & Helenankatu 1; Helsinki

Tallennettuna:
Aineistotyyppi Rakennus
Organisaatio Helsingin kaupunginmuseo
Suunnittelu
1813
Pehr Granstedt, Pääsuunnittelija Arkkitehti F.A. Sjöström 1883, Y. Sadeniemi 1933., Muu suunnittelija
Valmistus
1813; 1816

Helsinki, Pohjoisesplanadi 3 & Helenankatu 1
Merikapteeni Castegren, Rakennuttajat
Käyttö
1816
Käyttöönottovuosi
Aiheet
Luokitus