Kauppa- ja teollisuusministeriön talo

Aineiston käyttöoikeudet
CC BY 4.0
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

Kauppa- ja teollisuusministeriön talo. Uudenmaan lääninvirastotalo. Weckmanin talo.; Aleksanterinkatu 8; Helsinki -- Vuonna 1808 palon jälkeen leskirouva Dobbinin tontti oli siirtynyt kauppias J.H. Weckmanille, joka tilasi luutnantti Anders Kockelta suunnitelmat kivitaloaan varten. Jälleenrakentamiskomitea hyväksyi Kocken ehdotuksen vuonna 1813. Kocken suunnitelmassa kolmikerroksisessa rakennuksessa on viiden ikkuna-akselin levyinen, pilastereilla jäsennelty keskirisaliitti päätykolmioineen. Risaliitin oikeassa laidassa on käynti kauppapuotiin ja vasemmalla on symmetrian vuoksi oven kehystystä vastaava ikkunalistoitus. Käynti taloon on pihafasadin keskikohdalla ja edustavimmat huoneet muodostavat huonesarjan katusivulle. Rakensiko kauppias Weckman talonsa Kocken suunnitelman mukaan, ei asiakirjojen puuttuessa käy ilmi. Joka tapauksessa piirustussarja seuraavan omistajan, salaneuvos Carl Johan Walleenin ajalta 1850- luvulta osoittaa, että rakennus tietyssä määrin poikkesi Kocken ehdotuksesta. Julkisivu vastaa suhteiltaan Kocken suunnitelmaa, mutta arkkitehtonisissa yksityiskohdissa on tapahtunut muutoksia. Pääporras komeine alahalleineen on siirretty kadun puolelle, kauppaa ei ole rakennettu tai se on Walleenin aikana lopetettu. Selkeytetty pohjakaava perustuu pääpiirteissään Kocken suunnitelmaan. Vuonna 1852 valtio hankki Walleenin kiinteistön vuonna 1844 perustettua ruotsalaista tyttökoulua varten. Yleisten rakennusten ylihallitus teki samana vuonna suunnitelman asuinrakennuksen muuttamiseksi koulun tarpeisiin soveltuvaksi, suunnittelusta vastasi arkkitehti E.B. Lohrmann. Syksyllä vuonna 1853 Svenska Fruntimmersskolan muutti Aleksanterinkadun tiloihin, ja esitetyt korjaukset urakoitiin vuoden 1854 kesäloman aikana. Tontilla oli todennäköisesti päärakennuksen aikoihin rakennettu kivinen kaksikerroksinen piharakennus. Piharakennuksen itäsiipi, jonka pohjakerroksessa oli suuri leivintupa ja puuliiterit ja toisessa kerroksessa neljän huoneen ja keittiön asunto, muutettiin vuonna 1871 koulun voimistelusaliksi. Voimistelusalirakennus yhdistettiin päärakennukseen kaksikerroksisella käytävällä siten, että päärakennuksen toisen kerroksen porrashallista oli yhteys suoraan voimistelusaliin. Yhdistämiseen liittyvän suunnittelun toteutti arkkitehti A.H. Dahlström. Tyttökoululle valmistui uusi koulutalo Bulevardille vuonna 1885 ja Aleksanterinkadun tilat vapautuivat valtion virastojen käyttöön. Päärakennuksen kahteen kerrokseen sijoitettiin yleisten rakennusten ylihallitus ja kolmanteen lääkintöhallitus, muutoksista vastasivat A. Norden ja arkkitehti Theodor Granstedt. Piirustussalit ja I. arkkitehdin huone olivat ensimmäisessä kerroksessa, toimistotilat, istuntosali sekä yli-intendentin huone ja kirjasto toisessa kerroksessa. Vuonna 1905 lääkintöhallitus sai uudet tilat naapuritalosta, osoitteesta Aleksanterinkatu 6, ja sen tilalle tuli kalastusten tarkastuslaitos. Tässä vaiheessa Aleksanterinkadun valtiontalot liitettiin sisäisellä yhteydellä suureksi virastotaloksi. Yleisten rakennusten ylihallitus toimi talossa vuoteen 1915, jolloin se muutti Rauhankadun toimitaloonsa. Vuonna 1915 suunniteltiin Aleksanterinkadun kolmen valtiontalon julkisivuille yhtenäinen, klassistinen ulkoasu. Suunnittelusta vastasivat W. Barmin ja arkkitehti M. Schjerfbeck. Muutoksia sisätiloissa ja pihasiipien laajentamisia tehtiin useita varsinkin vuosisadan lopulla rakennusten tullessa valtion käyttöön. 1910 -luvun puolivälin muutosvaiheessa rakennusten ulkoasu uusittiin ja yhtenäistettiin nykyiselleen M. Schjerfbeckin suunnitelmien mukaan. Vuonna 1938 vanhat pihasiivet ja -rakennukset purettiin ja tilalle rakennettiin uudet, joissa on osittain virastoja ja osittain presidentin linnan tiloja. Näiden muutosten suunnittelusta vastasivat arkkitehti Väinö Vähäkallio ja Martti Välikangas Rakennushallituksesta. Tehtyjä muutoksia: Uusi vesikatto v. 1960, Uudenmaan läänin lääninrakennustoimisto. Itäisen osan korjaus v. 1968, arkkitehti Heikki Elomaa. Läntisen osan perustusvahvistus v. 1979, arkkitehtitoimisto Timo Jokinen & Jussi Tanska. Perustusvahvistus v. 1983, Konsultointi Kareg Oy. Peruskorjaus v. 1988, arkitehtitoimisto Nurmela, Raimoranta & Tasa. Rakennuksen julkisivumateriaalina on rappaus. Joonialaisten pilastereiden ja räystäslistan päällä olevan balusterikaiteen lisäksi julkisivua koristavat keskikerroksen ikkuna-aukkojen dekoratiiviset yksityiskohdat. Pohjakerroksen seinäpinta on rustikoitu.

Tallennettuna:
Aineistotyyppi Rakennus
OrganisaatioHelsingin kaupunginmuseo
Suunnittelu:
1813
Anders Kocke, Pääsuunnittelija W. Barmin ja arkkitehti Magnus Schjerfbeck 1915, Muu suunnittelija
Valmistus:
1810 -luku

Helsinki, Aleksanterinkatu 8
Kauppias J. H. Weckman, Rakennuttajat
Käyttö:
1810 -luku
Käyttöönottovuosi
Aiheet
KuvaustiedotVuonna 1991.