Entinen Kruununhaan keskikoulu

Aineiston käyttöoikeudet
CC BY 4.0
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

Entinen Kruununhaan keskikoulu

Entinen Kruununhaan keskikoulu. Entinen Kolmas suomalainen tyttökoulu. Entinen Industriskolan. Entinen Teollisuuskoulu. Entinen Svenska Reallyceet.; Mariankatu 11 & Kirkkokatu 4 & Meritullinkatu 8; Helsinki -- Helsingin kaupungin kiinteistökortin mukaan vuonna 1833 kaupunki oli myynyt tontin merimies Er. Joh. Ahlforsille, joka sai lainhuudon 18.2.1833. Ahlfors puolestaan myi tontin vuonna 1840 porvari Daniel Nyströmille, joka joulukuussa 1842 hankki palovakuutuksen. Tuolloin tontilla oli kaikkiaan seitsemän rakennusta. Vuonna 1842 oli tontin pohjoisreunaan Kirkkokadun varteen noussut puinen asuinrakennus (nykyisen koulurakennuksen paikalla), jossa oli kahdeksan huonetta kakluuneineen, keittiö helloineen ja paistinuuneineen. Lisäksi tontin itäreunalla oli sauna ja saunakamari, kaksi liiteriä, talli- ja kotieläinrakennus. Eteläisellä reunalla oli yhdessä rakennuksessa sekä ruoka-aitta että liiteri. Tontin läntisellä sivulla oli 1828 rakennettu asuinrakennus, jossa oli viisi huonetta. Nyström myi kiinteistön kuparimestari Isak Thalénille, joka puolestaan kesäkuussa 1858 Kruununhaassa raivonneen tulipalon jälkeen myi sen senaatin vahtimestari E. A. Berghemille. Palossa tuhoutuivat kaikki muut rakennukset paitsi kadun varressa ollut asuinrakennus. Kun vahtimestari Berghem huhtikuussa 1867 haki palovakuutusta, oli tontille jo noussut uusi rakennus, tontin itä- ja eteläkulmaan 1863B1864 rakennettu osin asumiseen ja osin ulkorakennukseksi tarkoitettu tiilitalo. Sen ensimmäisessä kerroksessa oli muutama asuinhuone ja niiden lisäksi huoltotiloja kuten talli, liiteri ja vaunuvaja. Toisessa kerroksessa oli neljä asuinhuonetta ja kaksi keittiötä aputiloineen. Yhdessä tulipalossa säilyneen asuinrakennuksen kanssa nämä olivat ainoat 1867 palovakuutuksen kannalta merkittävät talot, joskin tontin itäisellä reunalla oli vielä pieni ulkorakennus. Mariankatu 11:n rakennuksen on suunnitelleet vuonna 1876 arkkitehdit Axel Hampus Dalström ja Evert Lagerspetz. Rakennus otettiin käyttöön seuraavana vuonna. Siinä toimi alkuun ilmeisesti ruotsinkielinen poikakoulu, Svenska reallyceet, sittemmin Industriskolan, Kolmas suomalainen tyttökoulu ja Kruunuhaan keskikoulu. Vuonna 1893 tontin rakennusten määrä oli edelleen kasvanut. 1860-luvulla rakennetun talon jatkeeksi tontin etelä- ja länsiosaan oli 1870 noussut kaksikerroksinen tiilitalo, jonka ensimmäisessä kerroksessa oli kaksi asuinhuonetta ja keittiö aputiloineen, yhden huoneen ja keittiön asunto samoin kuin kaksi konttorihuonetta ja liiteri. Toisessa kerroksessa oli neljän huoneen ja keittiön asunto ja yksi konttorihuone. 1860-luvulla rakennetun talon itäisen osan jatkeeksi oli 1870 valmistunut tiilinen liiterirakennus, jossa oli tilaa niin vaunuille kuin puillekin. Tontin omistus siirtyi 1919 Berghemin kuolinpesältä AB Panternille, joka ensin vuokrasi ja sittemmin myi tontin kiinteistöineen Lisa Hagmanille (1882-1950). Syyslukukauden 1922 alkaessa Yksityisluokilla oli Kirkkokatu 6:ssa käytettävänään vanha puurakennus kadun varressa sekä U-muotoisena tontin itä-, etälä- ja länsireunoja kiertänyt piharakennusten rivi. Olemassa olleiden talojen tilat olivat muutettavissa luokkakäyttöön, mutta juhla- ja voimistelusalia tarvittiin kipeästi. Sen Lisa Hagman päätti rakennuttaa puurakennuksen ja tiilitalon väliin tontin itäreunan rakentamattomalle alueelle. Rakennuksen suunnittelijaksi hän sai Elsa Arokallion (1892-1982), joka jo oli tehnyt alustavia suunnitelmia myös puurakennuksen tilalle ajatellusta päärakennuksesta. Juhla- ja voimistelusali rakennettiin touko-lokakuussa 1922. Rakennushallitus antoi huhtikuussa 1975 arkkitehtitoimisto Hyvämäki-Karhunen-Parkkisen tehtäväksi kyseisen korttelia koskevan käyttötutkimuksen. Tontilta purettiin maaliskuussa 1996 pitkään tontin vanhimman rakennuksen titteliä kantanut, viimeinen punatiilinen piharakennus 1800 -luvulta. Se väistyi Tieteiden talon vierelle rakennettavan Sosiaali-ja terveysministeriön uuden virastotalon tieltä. Nykyisin (2013) rakennus on Helsingin yliopiston Kulttuurien tutkimuksen laitoksen folkloristiikan oppiaineen toimipiste. Rakennuksen julkisivumateriaalina on rappaus. Rakennuksessa on todettu Dalströmin kehittelemä pohjaratkaisu, jossa sivukäytävälliseen runkorakennukseen liittyy pihan puolella kaksikerroksinen voimistelu- ja juhlasalisiipi.

Tallennettuna:
AineistotyyppiRakennus
OrganisaatioHelsingin kaupunginmuseo
Suunnittelu:
1876
Arkkitehdit Axel Hampus Dalström ja Evert Lagerspetz, Pääsuunnittelija
Valmistus:
1877

Helsinki, Mariankatu 11 & Kirkkokatu 4 & Meritullinkatu 8
Käyttö:
1877
Käyttöönottovuosi
Aiheet
KuvaustiedotVuonna 1991.