Haku

Ruiskumestarin talo; Kristianinkatu 12; Helsinki

Ruiskumestarin talot ovat ainoita säilyneitä puurakennuksia 1800-luvun alkupuolelta Helsingin sisäkaupungissa. Kristianinkadun puutalojen alkuperäisiä piirustuksia ei ole säilynyt eikä rakentajaa tiedetä. Myöskään tarkkaa valmistumisvuotta ei tunneta, mutta talot olivat valmiita viimeistään 1818. Kiinteistöön kuului kadun varrella sijaitseva päärakennus, piharakennus ja tontin perällä ollut ulkorakennus, jossa oli talli, navetta, vaunu- ja puuvaja sekä kaksi ulkohuonetta. Alunperin aumakattoinen päärakennus oli vuorattu punamullalla maalatulla pystylaudoituksella. Ruiskumestari A.F. Wickholmin ostaessa kiinteistön 1859, sillä oli ollut kymmenen eri omistajaa, mm. nimineuvos, tullihallituksen asessori, kapteeni ja majoitusmestari. Vuonna 1859 päärakennus oli väritykseltään okrankeltainen. Ulko-oven eteen oli rakennettu avokuisti. Ruiskumestarin toimesta aumakatto muutettiin satulakatoksi vuonna 1869. Perittyään rakennukset Wickholmin tytär Augusta Nevalainen kunnosti kadunvarsirakennuksen sisätilat vuonna 1897. Samassa yhteydessä kuisti muutettiin umpikuistiksi. Tontin luonne muuttui täysin vuonna 1905, jolloin pihalla olleet navetta-, talli- ja talousrakennukset purettiin ja niiden paikalle rakennettiin rakennusmestari Karl Holmgrenin piirtämä kolmikerroksinen kivitalo. Tontti rakennuksineen säilyi suvun hallussa vuoteen 1974 asti, jolloin Wickholmin tyttärentytär Martta Bröyer myi kiinteistön Helsingin kaupungille. Rakennukset korjattiin ja entisöitiin vuosina 1978 - 1980 (HKR/ arkkitehti Aino Tandefelt-Laurila), jonka jälkeen Ruiskumestarin talo -museo avattiin yleisölle vuonna 1980. Kadunvarsirakennus esittelee pikkuporvariston asumista 1860 -luvulla. Piharakennuksen toisessa kamarissa on esillä Ruiskumestarin talon konservointihistoria, ja toisen kamarin esineet kertovat 1800-luvun taloudenpidosta ja lasten elämästä. Puurakennuksen julkisivu laudoitettu. Ensimmäisen kerroksen ikkunoiden yläreunaan asti julkisivussa on käytetty pystylaudoitusta ja siitä ylöspäin vaakalaudoitusta. Sisäänkäynti taloon on umpikuistin kautta pihan puolelta. Huonejärjestys on alkuperäinen. Eteisessä on ovet oikealle keittiöön, vasemmalle pihakamariin ja suoraan saliin, joka on kadun puolella. Keittiöstä on käynti toiseen, kadun puolella sijaitsevaan kamariin. Eteisessä on kaksi kiinteää komeroa ja portaat ullakolle.

Oikeudenhaltija Helsingin kaupunginmuseo
Krediitit / Helsingin kaupunginmuseo
Kuvausaika Vuonna 1991.
Aineiston käyttöoikeudet
CC BY 4.0
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Helsingin kaupunginmuseo
Palvelussa näytettävät Helsingin kaupunginmuseon kuvat on lisensoitu ylläolevan lisenssin mukaisesti.

CC BY 4.0 -merkinnällä varustetut kuvat ovat vapaasti ladattavissa ja käytettävissä, kunhan mainitset kuvaajan/tekijän nimen (jos tiedossa) ja Helsingin kaupunginmuseon.

Kuvan käyttäjällä on vastuu tekijänoikeuksien ja yksityisyyden suojan kunnioittamisesta. Esimerkiksi henkilökuvien käyttö markkinoinnissa ja/tai mainonnassa on kielletty ilman kuvassa olevan henkilön suostumusta. Tarkemmat lisenssiehdot löytyvät Creative Commons -lisenssisivulta.

© Kuvasto -merkityt kuvat ovat tekijänoikeuden alaisia. Niitä voi selailla vapaasti, mutta kuvien kaikenlainen jatkokäyttö on kielletty ilman erikseen neuvoteltua lupaa. Nämä kuvat on julkaistu verkossa Kuvaston ja Museoliiton Taidekokoelmat verkossa -sopimuksen mukaisesti. Lisätietoja jatkokäytön ehdoista voit kysyä Kuvastosta ja Museoliitosta. Taidekokoelmat verkossa -sopimus.

Ruiskumestarin talo; Kristianinkatu 12; Helsinki

Tallennettuna:
Aineistotyyppi Rakennus
Organisaatio Helsingin kaupunginmuseo
Suunnittelu
1810 -luku
Valmistus
1818
Talossa on luonnonkivistä muurattu kivijalka ja hirsirunko.
Helsinki, Kristianinkatu 12
Merimiehen leski Christina Wörtin, Rakennuttajat
Käyttö
1818
Käyttöönottovuosi
Aiheet
Luokitus