Haku

Ruiskumestarin talo; Kristianinkatu 12; Helsinki

Ruiskumestarin talot ovat ainoita säilyneitä puurakennuksia 1800-luvun alkupuolelta Helsingin sisäkaupungissa. Kristianinkadun puutalojen alkuperäisiä piirustuksia ei ole säilynyt eikä rakentajaa tiedetä. Myöskään tarkkaa valmistumisvuotta ei tunneta, mutta talot olivat valmiita viimeistään 1818. Kiinteistöön kuului kadun varrella sijaitseva päärakennus, piharakennus ja tontin perällä ollut ulkorakennus, jossa oli talli, navetta, vaunu- ja puuvaja sekä kaksi ulkohuonetta.Piharakennus on merkitty talon rakennuttajan merimiehen leski Christina Wörtin perunkirjassa vuonna 1820 saunaksi, jossa oli kaksi huonetta ja eteinen. Rakennus oli salvottu vanhoista hirsistä ja se oli tuolloin vielä vuoraamaton. Rakennuksessa on asuttu ilmeisesti ainakin 1820 -luvulta alkaen. Vuosisadan puolivälissä omistajana olleen puuseppä Forsbergin perunkirjaan (1848) rakennus oli merkitty leivintuvaksi. Siinä oli myös pystyuunilla varustettu kamari. Ruiskumestari A.F. Wickholmin ostaessa kiinteistön 1859, sillä oli ollut kymmenen eri omistajaa, mm. nimineuvos, tullihallituksen asessori, kapteeni ja majoitusmestari. Vuonna 1859 piharakennus maalattiin punamullalla. Ilmeisesti 1900 -luvun alussa tehtiin leivintuparakennuksessa suurempia rakenteellisia korjauksia. Lahonneiden alahirsien tilalle muurattiin pihan puolelle tiilimuuri. Myös talon ulkovuoraus uusittiin pihan puoleisilta sivuilta. Ei ole varmaa tietoa, milloin leivintupahuone muutettiin keittiöksi. Tontin luonne muuttui täysin vuonna 1905, jolloin pihalla olleet navetta-, talli- ja talousrakennukset purettiin ja niiden paikalle rakennettiin rakennusmestari Karl Holmgrenin piirtämä kolmikerroksinen kivitalo. Tontti rakennuksineen säilyi suvun hallussa vuoteen 1974 asti, jolloin Wickholmin tyttärentytär Martta Bröyer myi kiinteistön Helsingin kaupungille. Rakennukset korjattiin ja entisöitiin vuosina 1978 - 1980 (HKR/ arkkitehti Aino Tandefelt-Laurila), jonka jälkeen Ruiskumestarin talo -museo avattiin yleisölle vuonna 1980. Kadunvarsirakennus esittelee pikkuporvariston asumista 1860 -luvulla. Piharakennuksen toisessa kamarissa on esillä Ruiskumestarin talon konservointihistoria, ja toisen kamarin esineet kertovat 1800-luvun taloudenpidosta ja lasten elämästä. Puurakennuksen julkisivuissa on vaakalaudoitus. Piharakennus on muodoltaan paritupa. Keittiön ja kamarin välissä on eteinen. Kuisti on umpinainen.

Oikeudenhaltija Helsingin kaupunginmuseo
Krediitit / Helsingin kaupunginmuseo
Kuvausaika Vuonna 1991.
Aineiston käyttöoikeudet
CC BY 4.0
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Helsingin kaupunginmuseo
Palvelussa näytettävät Helsingin kaupunginmuseon kuvat on lisensoitu ylläolevan lisenssin mukaisesti.

CC BY 4.0 -merkinnällä varustetut kuvat ovat vapaasti ladattavissa ja käytettävissä, kunhan mainitset kuvaajan/tekijän nimen (jos tiedossa) ja Helsingin kaupunginmuseon.

Kuvan käyttäjällä on vastuu tekijänoikeuksien ja yksityisyyden suojan kunnioittamisesta. Esimerkiksi henkilökuvien käyttö markkinoinnissa ja/tai mainonnassa on kielletty ilman kuvassa olevan henkilön suostumusta. Tarkemmat lisenssiehdot löytyvät Creative Commons -lisenssisivulta.

© Kuvasto -merkityt kuvat ovat tekijänoikeuden alaisia. Niitä voi selailla vapaasti, mutta kuvien kaikenlainen jatkokäyttö on kielletty ilman erikseen neuvoteltua lupaa. Nämä kuvat on julkaistu verkossa Kuvaston ja Museoliiton Taidekokoelmat verkossa -sopimuksen mukaisesti. Lisätietoja jatkokäytön ehdoista voit kysyä Kuvastosta ja Museoliitosta. Taidekokoelmat verkossa -sopimus.

Ruiskumestarin talo; Kristianinkatu 12; Helsinki

Tallennettuna:
Aineistotyyppi Rakennus
Organisaatio Helsingin kaupunginmuseo
Suunnittelu
1810 -luku
Valmistus
1818
Rakennuksen runko on puuta. Se on hirsirunkoinen.
Helsinki, Kristianinkatu 12
Merimiehen leski Christina Wörtin, Rakennuttajat
Käyttö
1818
Käyttöönottovuosi
Aiheet
Luokitus