Ritarihuone; Ritaripuistikko & Ritarikatu 1 & Hallituskatu 2 & Mariankatu 6; Helsinki

Aineiston käyttöoikeudet
CC BY 4.0
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

Ensimmäisen ritarihuonesuunnitelman teki pietarilainen G. A. Bosse vuonna 1850. Seuraavana vuonna E.B. Lohrmann laati uudet, Bossen pohjaratkaisuun perustuvat piirustukset. Ulkoarkkitehtuurin muotokielenä oli ajanmukainen uusgotiikka. Tässä vaiheessa rakennus oli tarkoitus sijoittaa tontin keskiosaan. Lohrmannin suunnitelmaa ei kuitenkaan vahvistettu. Kun rakennustyöhön Krimin sodan jälkeen voitiin ryhtyä, käännyttiin lääninarkkitehti G. Th. Chiewitzin puoleen. Chiewitz laati edellisistä täysin poikkeavan suunnitelman, joka hyväksyttiin vuonna 1857. Rakennus- ja sisustustyö suoritettiin vuosina 1858 - 1862. Tontin eteläpuolisko muodostettiin puistoksi kaupunginpuutarhurin suunnitelman mukaan. Rakennuksessa on tehty sittemmin monia lähinnä sisäasuun kohdistuneita muutoksia. Ulkoasun kannalta huomattava muutos - ritarisalin ikkunoiden puitejaon uusiminen - toteutettiin vuosina 1905 - 1906 arkkitehti M. Gripenbergin suunnitelmien mukaan. Tällöin muutettiin myös pääportaikon asua. Ritarihuone toimi aatelissäädyn kokoontumispaikkana vuoden 1906 valtiopäiväuudistukseen saakka. Myös muut kolme säätyä toimivat aluksi Ritarihuoneella. Alusta alkaen tiloja vuokrattiin lisäksi ulkopuolisille. Vuokralaisista mainittakoon Yhdyspankki, vapaamuurariloosi, ulkoministeriö ja yliopisto. Nykyisin pääosa sivutiloista on valtion virastokäytössä. Juhlasalissa järjestetään konsertteja ja näyttelyitä. Tehtyjä muutoksia: Keskuslämmitys 1926, Vesi & Lämmitys Oy. Korjaus mm. ritarisalin sävy muutettiin harmaaksi 1966, arkkitehti Claus Tandefelt Museoviraston rakennushistorian osaston tilat, Museovirasto / Esko Vormala. Rakennuksen julkisivumateriaalina on puhtaaksimuurattu punainen tiili. Ulkoasussa rakennus jäsentyy kaksikerroksiseksi. Keskeisen ritarisalin ikkunat avautuvat pääfasadissa kookkaina suippokaariaukkoina. Julkisivun keskellä on pääsisäänkäynti ja sen yläpuolella parveke. Pohjoisfasadissa on keskirisaliitti. Ikkuna-aukot ovat pohjakerroksessa pyörö- ja pääkerroksessa suippokaariset. Ullakkokerroksessa on pieniä pyöröikkunoita. Rapattu detaljointi elävöittää seinien punatiilipintoja; voimakas räystäs krenelointeineen täydentää "goottilaista" leimaa. Ritarihuoneen uusgootilainen ulkoasu on ritarisalin ikkunoiden puitejakoa lukuun ottamatta alkuperäinen. Sisätiloja leimaa osaksi klassistinen ja osaksi goottilaisia vaikutteita ilmentävä koristelu. Portaikko ja ritarisali on maalattu muuhun tyyliin sopimattomasti. Pääkerroksen muut tilat sekä eteishalli ovat alkuperäisessä asussaan. Pohja- ja varsinkin lehterikerroksen tiloissa on suoritettu muuttuvan käytön vaatimia muutoksia, mutta pääpiirteissään nämäkin tilat ovat entisellään. Varastona toimivan kellarin tilajako ja holvisto on jäljellä. Rakennuksen pääsisäänkäynti on eteläsivulta. Eteishallista juhlava portaikko nousee pääkerrokseen ja suureen juhlasaliin. Sivuportaikot johtavat lehteritasolle.

Tallennettuna:
Aineistotyyppi Rakennus
OrganisaatioHelsingin kaupunginmuseo
Suunnittelu:
1857
G.Th. Chiewitz, Pääsuunnittelija
Valmistus:
1858; 1862
Ritarisalin ikkunoiden puitejako on uusittu.
Helsinki, Ritaripuistikko & Ritarikatu 1 & Hallituskatu 2 & Mariankatu 6
Käyttö:
1862
Käyttöönottovuosi
Aiheet
KuvaustiedotVuonna 1991.
sulje

Vastaa käyttäjäkyselyyn!

Voita Apple iPad Wi-Fi + Cellular 9.7 128GB (2018)

Avaa kysely

Ei kiitos!