Haku

Käpylän ala-asteen koulu

Käpylän ala-asteen koulu. Entinen Käpylän kansakoulu.; Untamontie 2. Kalervonkatu 5.; Helsinki -- Käpylän puutarhakaupunginosa rakennettiin vuosina 1920 - 1925. Uuden asuinalueen lapsille järjestettiin vuonna 1925 oma kansakoulu vuokratiloihin. Alueella oli kuitenkin jo lähes 500 suomenkielistä koululaista, joista suuri osa joutui käymään koulua Helsingin keskustassa. Käpylän lapsille päätettiin rakentaa oma koulurakennus, johon sijoitettiin aluksi myös lastentarha ja kirjasto. Arkkitehti Gunnar Taucher suunnitteli rakennuksen, joka valmistui vuonna 1929. Olympiakylän ja Kisakylän rakentamisen myöta asukasmäärä alueella lisääntyi 1940- ja 1950-luvulla ja tarvittiin jälleen uusi kansakoulurakennus, jonka suunnitteli kaupungin rakennustoimistossa kaupunginarkkitehti Hilding Ekelund. Vanhan koulutalon kanssa samalle tontille rakennettu koulurakennus valmistui vuonna 1950. Myöhempiä muutoksia: Ensimmäisen kerroksen pesutuvan ja liinavaatevaraston muutos jakelukeittiöiksi, ruokasalin laajennus entiseen jakelukeittiöön, myös toisessa kerroksessa muutamien tilojen käyttötarkoituksen muutoksia, M. Hanste / Helsingin kaupungin rakennusvirasto (HKR) vuonna 1961. Ensimmäiseen kerrokseen uudet sosiaalitilat, T. Alanko / Helsingin kaupungin rakennusvirasto (HKR) vuonna 1975. Rakennuksen julkisivumateriaalina on sileähkö rappaus, minkä rinnalla sokkelissa on käytetty hakattua punertavaa graniittia. Rakennuksessa on satulakatto, jonka katemateriaalina on betonitiili. Rakennuksen perushahmon muodostavat nelikerroksinen luokkasiipi ja tätä matalampi juhlasalisiipi, jotka sijaitsevat 90 asteen kulmassa toisiinsa nähden. Nämä päämassat on liitetty toisiinsa matalalla yhdyssiivellä, jossa sijaitsee myös koulun pääsisäänkäynti, ja jonka katolla sijaitsee metallipinnakaiteinen terassi, ulkoilmaluokka. Juhlasalisiiven toiseen päähän liittyy vielä toinen pihan puolelle kääntyvä lyhyt ja matala, satulakattoinen siipiosa. Päämassojen rinnalle sommitellut pienemmät massat elävöittävät rakennuksen hahmoa ja liittävät sitä mittakaavallisesti ympäröiviin rakennuksiin. Opetustilat avautuvat etelän puoleiselle pihalle korkeiden ikkunoiden välityksellä. Sekä luokkahuoneiden että juhlasalin ikkunat sijaitsevat siis pihan puolella. Luokkasiiven käytävät näkyvät neliömäisinä ikkunoina pohjoisjulkisivussa, joka muutoinkin on pihan puoleisia julkisivuja umpinaisempi. Luokkasalisiiven päissä sijaitsevat porrashuoneiden ikkunat muodostavat päätyjen umpinaisten pintojen pinnalle vertikaaliaiheet. Umpiosien ja ikkunapintojen suhteet ovat tarkoin harkitut. Eräänlaisen koristeaiheen julkisivuihin tuovat ulkoilmaluokan, luokkasiiven päädyssä ja takapuolella sekä pohjakerroksen ikkunoiden edessä olevat metallipinnakaiteet. kellari, 2 - 4 kerrosta Koulurakennuksessa kaikki opetustilat, myös juhlasali ovat hyvin valoisia etelänpuoleiselle pihalle avautuvien suurien ikkunoiden ansiosta. Myös päädyissä sijaitseviin porrashuoneisiin virtaa luonnonvaloa korkeiden sivuikkunoiden kautta. Sisäänkäyntiaula on suhteellisen pieni, mutta valoisa tila, josta noustaan kohti pelkistettyä, mutta kaunislinjaista kolmevartista pääportaikkoa. Aulan ja luokkasiiven liitoskohdassa on naulakkotila, jossa ovat säilyneet alkuperäiset metallinaulakot. Myös juhlasalin eteisaula on huomattavan valoisa tila, sillä molemmat sivuseinät ovat yläosasastaan pelkkää ikkunaa, ja valo virtaa siten tilan läpi. Rakennuksen yhtenä erityispiirteenä on taidemaalari Unto Pusan seinämaalaus, joka sijaitsee pääportaikon ensimmäisellä porrastasanteella. Helsingin kaupunki järjesti Käpylän kansakoulun seinämaalauskilpailun vuonna 1956, eli kuusi vuotta koulurakennuksen valmistumisen jälkeen. Unto Pusa sai kilpailussa toisen palkinnon, mutta uusintakilpailussa voittajaksi valittiin Pusan työ Kotimaani ompi Suomi. Koko seinän kokoisen kankaalle maalatun teoksen maalaustyö aloitettiin keväällä 1959, ja teos valmistui saman vuoden lokakuun loppuun mennessä. Pusalla oli apulaisenaan taiteilijat Erkki Hienonen ja Kauko Hämäläinen, joiden nimet ovat Unto Pusan nimen rinnalla maalauksen alakulmassa. Rakennus on pohjakaavaltaan lähinnä L-kirjaimen muotoinen. Hieman pidemmässä siivessä sijaitsevat luokkahuoneet sivukäytävän varrella. Siiven pohjakerroksessa ovat myös koulun keittiö ja ruokala. Luokkahuonesiiven kummassakin päässä sijaitsevat porrashuoneet. Koillispäädyssä oleva koulun pääporras liittyy sisääntuloaulaan ja toisen kerroksen juhlasalin eteisaulaan. Nämä päällekkäin sijaitsevat aulat muodostavat matalan yhdyssiiven, joka liittään luokkasiiven juhlasalisiipeen. Juhlasalisiiven pohjakerroksessa sijaitsevat pukuhuoneet ja pesutilat. Niiden yläpuolella sijaitsee kahden kerroksen korkuinen juhlasali. Tämän siiven päähän liittyy jälleen matalampi poikkisiipi, jossa sijaitsevat WC-tilat, varastotiloja ja yksi asunto.

Oikeudenhaltija Helsingin kaupunginmuseo
Krediitit Maria Ylikoski / Helsingin kaupunginmuseo
Kuvausaika 2000
Aineiston käyttöoikeudet
CC BY 4.0
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Helsingin kaupunginmuseo
Palvelussa näytettävät Helsingin kaupunginmuseon kuvat on lisensoitu ylläolevan lisenssin mukaisesti.

CC BY 4.0 -merkinnällä varustetut kuvat ovat vapaasti ladattavissa ja käytettävissä, kunhan mainitset kuvaajan/tekijän nimen (jos tiedossa) ja Helsingin kaupunginmuseon.

Kuvan käyttäjällä on vastuu tekijänoikeuksien ja yksityisyyden suojan kunnioittamisesta. Esimerkiksi henkilökuvien käyttö markkinoinnissa ja/tai mainonnassa on kielletty ilman kuvassa olevan henkilön suostumusta. Tarkemmat lisenssiehdot löytyvät Creative Commons -lisenssisivulta.

© Kuvasto -merkityt kuvat ovat tekijänoikeuden alaisia. Niitä voi selailla vapaasti, mutta kuvien kaikenlainen jatkokäyttö on kielletty ilman erikseen neuvoteltua lupaa. Nämä kuvat on julkaistu verkossa Kuvaston ja Museoliiton Taidekokoelmat verkossa -sopimuksen mukaisesti. Lisätietoja jatkokäytön ehdoista voit kysyä Kuvastosta ja Museoliitosta. Taidekokoelmat verkossa -sopimus.

Käpylän ala-asteen koulu

Tallennettuna:
Aineistotyyppi Rakennus
Organisaatio Helsingin kaupunginmuseo
Suunnittelu
1948
Arkkitehti Hilding Ekelund / Helsingin kaupungin rakennustoimisto, Pääsuunnittelija
Valmistus
1950
Rakennuksen perustukset ovat betonia. Rakennuksen runkomateriaalina on tiili ja betoni. Tiiltä on käytetty sekä ulkoseinissä että väliseinissä. Alapohja, välipohjat ja yläpohja ovat betonia samoin joissakin tiloissa kantavana rakenteena olevat pilarit ja palkit. Rakennuksessa on alkuperäiset valkoiseksi maalatut puuikkunat ja erilaisia ikkunatyyppejä on runsaasti. Rakentamisaikakaudelle tyypillisesti luokkahuoneiden pystysuuntaisten ikkunoiden puitejako on epäsymmetrinen siten, että toisessa reunassa on kaksi leveämpää ikkunaruutua ja toisessa kaksi kaksi kapeampaa ikkunaruutua päällekkäin. Juhlasalin ikkunoissa on käytetty samaa teemaa, mutta ikkunat ovat korkeammat. Luokkasiiven käytävien ikkunat ovat puolestaan muodoltaan lähinnä neliömäiset. Porrashuoneiden ikkunat ovat juhlasalin ikkunoiden tapaan korkeat, jolloin niiden kautta saadaan runsasti valoa. Näiden lisäksi eri kerroksista löytyy useita erimuotoisia ja erikokoisia ikkunoita, jotka täydentävät ja rikastuttavat julkisivuja. Rakennuksen varsinaisten sisäänkäyntien ovet ovat lasiovia, joissa on leveät, pystysuuntaisella urituksella koristellut leveät lakatut tammikehykset. Erilaisten varastotyyppisten tilojen ovet ovat puolestaan peittomaalattua sormipaneelia. Pääsisäänkäynnin ulommaiset ovet on jossain vaiheessa vaihdettu metallirunkoisiksi lasioviksi. Sisäänkäynnin sisemmät ovet ovat kuitenkin alkuperäiset lasi-tammiovet. Väliovet ovat alkuperäiset valkoiseksi maalatut laakaovet. Joissakin on vielä alkuperäiset vetimet jäljellä. Porrashuoneisiin johtavat ovet ovat myös alkuperäiset lasiovet, joissa on samoin valkoiseksi peittomaalatut leveähköt puukehykset. Juhlasaliin kuljetaan kaksien leveiden pariovien kautta. Näissä lakatuissa tammiovissa on samantyyppistä koristelua kuin ulko-ovissa.
Helsinki, Untamontie 2. Kalervonkatu 5.
Helsingin kaupunki, Rakennuttajat
Käyttö
1950
Käyttöönottovuosi
Aiheet
Luokitus