Myllypuron voimalaitos ja huippulämpökeskus (nyk. Stadin Ammattiopisto); Vuokkiniemenkatu 30. Runokylänkatu 3.; Helsinki

Aineiston käyttöoikeudet
CC BY 4.0
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

Lämpökeskus suunniteltiin rakennettavaksi kahdessa vaiheessa. Rakennuksen pohjoispuoleiset osat ensin ja myöhemmin etelän- ja idänpuoleiset. Ensimmäisessä rakennusvaiheessa jonka suunnittelu tapahtui vuonna 1963 rakennettiin pääasiallisesti toimisto ja henkilöstö-tilat sekä varastotiloja. Toisen rakennusvaiheen suunnittelu tapahtui vuosina 1964-1966. Toisessa rakennusvaiheessa rakennettiin rakennuksen suurempi halliosa sekä sen ja jo olemassa olevien rakennusten laajennukset ja lisärakennukset. 1967 Varhaisempaan rakennusosaan lisätty ikkunoita ja säleikköjä länsijulkisivuun, Aarne Ervi. 1974 Säleikön suurennus länsipuoleisessa julkisivussa, Aarne Ervi. 1977 Viereisen huippulämpökeskuksen rakentaminen sekä rakennusten välisen yhdyskäytävän rakentaminen. Arkkitehtitoimisto Jouni Ijäs. (Tässä vaiheessa vanhemman rakennuksen savupiiput on todennäköisesti purettu ja savu ohjattu uuteen piippuun savukanavilla (tummanruskea teräslevy) jotka näkyvät lämpökeskuksen myöhemmissä piirustuksissa. Ei piirustuksia purkuvaiheesta.) 1979 Istutussuunnitelma, Helsingin kaupungin rakennusviraston puisto-osasto. 1984 Uuden poistumistien rakentaminen uudemman huippulämpökeskuksen ja aikaisemman lämpökeskuksen välillä olevaan yhdyskäytävään, Arkkitehtitoimisto Pertti Lajunen. 1986 Kahden uuden sähkösuodatin-rakennuksen rakentaminen itäiseen päätyyn ja niiden välinen ruskea kävelysilta. Muovipinnoitettua poimutettua tummanruskeaa teräsprofiilia ja pohjakerros harjattua betonielementtiä, sokkeli betonia. Sähkösuodattimien välissä betoninvärisiksi maalatut teräksiset liukuovet. Arkkitehtitoimisto Jouni Ijäs. 1987 Tuulikaapin rakentaminen sähkösuodatinrakennusten väliseen tilaan. Arkkitehtitoimisto Jouni Ijäs. 1994 Varastokatosten rakentaminen ja varalämpökeskuksen laajennus sekä voimalaitosrakennuksen muutos keskusvarastoksi. Laajennukset rakennuksen itä- ja pohjoispuolelle, tummaksi poltettua julkisivutiiltä. Vihreät peltikatokset liitetty rakennuksen pohjoispuolella sijaitsevaan laajennukseen. Itä- ja pohjoispuolelle lisätty sisäänkäyntejä (nosto-ovia). Rakennuksen korkeimman osan julkisivulasinauha on osittain korvattu vaaleanharmaalla teräspellillä. Arkkitehtitoimisto Virkkunen & Co. 1998 Muutoksia sähkökeskukseen rakennuksen länsipuolella. Muuntajien muurin korotus sekä suojaverkkoaidan lisäys. Arkkitehtitoimisto Virkkunen & Co. 2008 Muutos oppilaitoksen väistötiloiksi. Uusi nosto-ovi sekä tilapäinen betonirakenteinen ajoramppi rakennuksen eteläpuolelle. Uudet IV-säleiköt länsipuolen ikkunarivistöön. Siren Arkkitehdit Oy. 2011 Uusi seinä ja sisäänkäynti katoksen alle rakennuksen länsipuolella. Opetusparakkien rakentaminen. P&R Arkkitehdit Oy, Teppo Pietarinen. 2014 Uuden hissitilan ja sen katoksen rakentaminen rakennuksen itäpuolelle, harmaata profiilipeltiä. Savunpoistoluukkujen lisäys julkisivuihin. Uuden varastorakennuksen rakentaminen, harmaata profiilipeltiä. Arkkitehtitoimisto Perko Oy, Tomi Perko. 2015 Tontin pohjoisosassa sijaitsevan uuden varaston sijainnin muutos. Arkkitehtitoimisto Perko Oy, Tomi Perko. Vuonna 1977 Jouni Ijäs suunnitteli alkuperäisen lämpövoimalaitoksen viereen huippulämpökeskuksen. Julkisivut tummaksi poltettua julkisivutiiltä. Väliaikaisissa seinissä (ennen toista rakennusvaihetta) tilapäisenä pintamateriaalina harmaa aaltomainen asbestisementtijulkisivulevy. Piippu on mustaksi maalattua teräslevyä. Katto on suojasorattua huopatasakattoa betonialustalla. Toisen rakennusvaiheen rakennusosissa julkisivut ovat tummaksi poltettua julkisivutiiltä tai harjattua betonielementtiä. Rakennuksen länsipuolella sijaitsevassa tiiliseinässä on vaalea julkisivulasinauha, samaten idänpuoleisessa korkeassa rakennusosassa. Uusi korkeampi piippu rakennuksen itäpäädyssä on betonia. Betonielementtiä olevissa rakennusosissa on ruskeaksi maalattu kulmasinkitty peltinen räystäslista. Katto on suojasorattua huopatasakattoa betonialustalla. Myöhemmin rakennetun huippulämpökeskuksen julkisivuissa on tummaksi poltettua julkisivutiiltä sekä muovipinnoitettua tummanharmaata teräspeltiä.

Tallennettuna:
Aineistotyyppi Rakennus
OrganisaatioHelsingin kaupunginmuseo
Suunnittelu:
1963; 1966 & 1977
Aarne Ervi, Arkkitehtuuritoimisto Aarne Ervi., Pääsuunnittelija arkkitehti Jouni Ijäs, Muu suunnittelija
Valmistus:
ajoittamaton Betonisokkeli ja tiili- tai betonielementtiseinät. Pilarirunkorakenne. Voimalaitosrakennus ja huippulämpökeskus koostuvat useista erikorkuisesta rakennusosista.
Helsinki, Vuokkiniemenkatu 30. Runokylänkatu 3.
Käyttö:
1966 & 1977
Käyttöönottovuosi
KuvaustiedotLignell Edith 15.10.2018