Olympiakylän lämpökeskus, Olympiakylän Lämpökeskus Oy, (nyk. toimtakeskus Cäpsä); Untamontie 11; Helsinki

Ekelundin ja Välikankaan Olympiakylän rakennusten suunnitelmat perustuivat vuonna 1938 tehtyyn selvitystyöhön, johon osallistuivat arkkitehdit Alvar Aalto, Hilding Ekelund, Kaj Englund, Georg Jägerros ja Martti Välikangas, uuden asuinalueen rakentamiseksi vuoden 1940 olympialaisten kilpailijoiden majoittamista varten. Vuonna 1955 Ekelund suunnitteli tontin itä- ja pohjoispuolta kiertävän muurin ja Untamontien reunaan tulevan muurin sisäpuolelle jäävän katoksen. Muurissa on portti Untamontielle. Uritetun betonimuurin sokkeli on liuskekiveä ja pihan katos on maalattua peltiä. Vuonna 1967 muurien sisäpuolelle suunniteltiin purettava kalustovaja Untamonkadun puolelle rakennusta (Ilpo Hälvä). Vuoden 1980 piirustuksissa piippu on purettu ja kellariin suunniteltu väestönsuojatilat, oletettavasti alue on tällöin liitetty kunnallisen kaukolämmöntuotannon piiriin (Helsingin kaupungin rakennusviraston talosuunnitteluviraston arkkitehtitoimisto). Vuonna 2004 rakennus muutettiin kehitysvammaisten toimintakeskus Cäpsä:ksi. Untamontien puolelle tehtiin uudet ovet rakennuksen suurempaan rakennusosaan sekä katos yhden sisäänkäynnin yhteyteen. Katolle sijoitettiin ilmastoinnin poistolaitteet. Osa ikkunoista peitettiin puupaneloinnein ja itäjulkisivuun lisättiin uusi ikkuna ja säleikkö (Keiski Arkkitehdit Oy). Vuonna 2017 rakennuksen julkisivut ja piha-alue kunnostettiin, vesikatto uusittiin rakennuksen peruskorjauksessa (Valtteri Suontausta, Innovarch Oy). Kaksikerroksinen rakennus koostuu kahdesta rakennusosasta, savupiipusta ja vuonna 1955 lisätystä ympäröivästä tiilimuurista (Ekelund). Julkisivut ovat harmaan valkoiseksi rapatut ja sokkeli on tummanharmaata betonia. Ikkunapuitteet ovat valkoiset ja ulko-ovet on kuultokäsitelty ruskeiksi, vesikourut ja pellit ovat alumiiniset. Piipussa oli puhdas tiilipinta. Kattilahallin rakennusosassa on pulpettikatto. Hiilikenttä sijaitsi Untamontien puolella ja piippu puolestaan Koskelantien puolella. Korkeammassa kuutiomaisessa rakennusosassa on pannuhuone, ja pienemmässä suorakaiteenmuotoisessa lännenpuoleisessa rakennusosassa sijaitsevat lämpökeskuksen konehuone, muuntaja-asema, vastavirtakoje ja pumppuhuone. Porrashuone sijaitsee rakennuksen eteläpäädyssä.

QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

Palvelussa näytettävät Helsingin kaupunginmuseon kuvat on lisensoitu ylläolevan lisenssin mukaisesti.

CC BY 4.0 -merkinnällä varustetut kuvat ovat vapaasti ladattavissa ja käytettävissä, kunhan mainitset kuvaajan/tekijän nimen (jos tiedossa) ja Helsingin kaupunginmuseon. Kuvan käyttäjällä on vastuu tekijänoikeuksien ja yksityisyyden suojan kunnioittamisesta. Esimerkiksi henkilökuvien käyttö markkinoinnissa ja/tai mainonnassa on kielletty ilman kuvassa olevan henkilön suostumusta.

Jos sinulla on kysyttävää, tutustu tarkempiin käyttöehtoihin tai ota yhteyttä Helsingin kaupunginmuseoon.

© Kuvasto -merkityt kuvat ovat tekijänoikeuden alaisia ja kuvien kaikenlainen jatkokäyttö on kielletty ilman erikseen neuvoteltua lupaa. Nämä kuvat on julkaistu verkossa Kuvaston ja Museoliiton Taideteokset verkossa -sopimuksen mukaisesti. Lisätietoja esimerkiksi jatkokäytön ehdoista saat Kuvastosta ja Museoliitosta.

Olympiakylän lämpökeskus, Olympiakylän Lämpökeskus Oy, (nyk. toimtakeskus Cäpsä); Untamontie 11; Helsinki

Tallennettuna:
Aineistotyyppi Rakennus
Organisaatio Helsingin kaupunginmuseo
Suunnittelu
1939
Hilding Ekelund & Martti Välikangas, Pääsuunnittelija Alvar Aalto, Kaj Englund, Georg Jägerros, Muu suunnittelija
Valmistus
ajoittamaton
Helsinki, Untamontie 11
Helsingin Asuntokeskuskunta HAKA, Rakennuttajat
Käyttö
1939
Käyttöönottovuosi
Kuvaustiedot Edith Lignell 21.11.2018