Haku

Vanhankaupungin vesivoimalaitoksen turbiinipumppulaitos; Hämeentie 163; Helsinki

1860-luvulla Helsingin kaupunki alkoi suunnitella Vantaanjoen vesivaroja hyödyntävää vesijohtolaitosta. Ensimmäisen vesijohtosuunnitelman laati insinööri Endre Lekve. Vuonna 1872 kaupunki solmi toimilupasopimuksen itävaltalaisen Neptun Continental Wasserwerks AG:n kanssa ja vesijohtolaitoksen rakentaminen Vantaansuuhun aloitettiin. Töitä johti insinööri Robert Huber. Kuninkaankartanonsaaren kaakkoispuolisko vuokrattiin suodatinaltaita varten. Saari kuului Viikin kapteeninvirkataloon ja oli kauppaneuvos Leonard Borgströmillä vuokralla. Neptun-yhtiö joutui taloudellisiin vaikeuksiin vuonna 1875, jolloin Helsingin kaupunki osti vesijohtolaitoksen. Robert Huber jäi johtamaan rakennustöitä. Turbiinipumppulaitos (aik. turpiinipumppulaitos) valmistui 1876. Vuoteen 1877 mennessä valmistuivat myös uusi kivipato sekä pyöreä avoin suodatinallas Kuninkaankartanonsaarelle. Kosken länsihaaran yli rakennettiin puinen jalkasilta. Rautasilta valmistui 1889. Vesijohtosilta rakennettiin samaan kohtaan. Puhtaaksimuuratusta tiilestä rakennettu kaksikerroksinen turbiinipumppulaitos (aik. turpiini) on rakennettu korkean luonnonkivisokkelin päälle. Liseenit jäsentävät rakennuksen punatiilijulkisivua. Segmenttikaaret yhdistävät kaksoisikkunoita. Ikkunoiden yläpuolella kaariaihe on toteutettu tiililadonnan avulla. Teollisuusrakennusten tapaan turbiinipumppulaitoksen ikkunat ovat suhteellisen suuret riittävän luonnonvalon takaamiseksi. Punatiilisen rakennuksen arkkitehtuurille antaa leimansa uusgotiikkaan viittaava koristeltu räystäslista sekä päätyjulkisivuun sijoitetut ruusukeikkunat. Turbiinipumppulaitosta laajennettiin 1911 länsiseinään lisätyllä työpajahuoneella. Rakennuksessa on kellarikerros, sen yläpuolella konesali sekä koko rakennuksen korkuinen turbiinihuone. Kellarikerroksessa sijaitsivat turbiinipumppujen luonnonkivimuurin päälle rakennetut tiilimuuriset konealustat. Turbiinihuoneeseen asennettu sähkögeneraattori sijaitsi kellarikerroksessa. Turbiinihuoneen lattiatason alapuolella sijaitsivat vesitunnelit sekä turbiinien hoitotaso. Sisätiloissa tehtiin muutoksia vuosina 1900-02, kun laitos sai uudet turbiinit. Alkuperäiset Stettinistä saapuneet Fourneyron-turbiinit korvattiin uusilla ruotsalaisvalmisteisilla Francis-turbiineilla. Vuoden 1911 työpajalaajennuksen yhteydessä rakennuksesta poistettiin kaksi päällekkäistä kantavaa väliseinää, jotka korvattiin teräspalkein. Laajennuksen yhteydessä laitokseen asennettiin kolmas turbiini ja rakennettiin uusi virtauskouru.

Oikeudenhaltija Helsingin kaupunginmuseo
Krediitit Pakarinen Ida / Helsingin kaupunginmuseo
Kuvausaika 04.05.2021
Aineiston käyttöoikeudet
CC BY 4.0
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Helsingin kaupunginmuseo
Palvelussa näytettävät Helsingin kaupunginmuseon kuvat on lisensoitu ylläolevan lisenssin mukaisesti.

CC BY 4.0 -merkinnällä varustetut kuvat ovat vapaasti ladattavissa ja käytettävissä, kunhan mainitset kuvaajan/tekijän nimen (jos tiedossa) ja Helsingin kaupunginmuseon.

Kuvan käyttäjällä on vastuu tekijänoikeuksien ja yksityisyyden suojan kunnioittamisesta. Esimerkiksi henkilökuvien käyttö markkinoinnissa ja/tai mainonnassa on kielletty ilman kuvassa olevan henkilön suostumusta. Tarkemmat lisenssiehdot löytyvät Creative Commons -lisenssisivulta.

© Kuvasto -merkityt kuvat ovat tekijänoikeuden alaisia. Niitä voi selailla vapaasti, mutta kuvien kaikenlainen jatkokäyttö on kielletty ilman erikseen neuvoteltua lupaa. Nämä kuvat on julkaistu verkossa Kuvaston ja Museoliiton Taidekokoelmat verkossa -sopimuksen mukaisesti. Lisätietoja jatkokäytön ehdoista voit kysyä Kuvastosta ja Museoliitosta. Taidekokoelmat verkossa -sopimus.

Vanhankaupungin vesivoimalaitoksen turbiinipumppulaitos; Hämeentie 163; Helsinki

Tallennettuna:
Aineistotyyppi Rakennus
Organisaatio Helsingin kaupunginmuseo
Valmistus
1876

Helsinki, Hämeentie 163
Neptun Continental Wasserwerks AG, insinööri Robert Hubert, Helsingin kaupunki, Rakennuttajat
Käyttö
1876
Käyttöönottovuosi
Aiheet
Luokitus