Vanha ylioppilastalo; Aleksanterinkatu 23. Mannerheimintie 3.; Helsinki

Aineiston käyttöoikeudet
CC BY 4.0
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

Päätös ylioppilaskunnan oman talon rakentamisesta tehtiin vuonna 1858. Omien tilojen puuttuessa tiedekunnat joutuivat kokoontumaan vuokratiloissa, mm. Pihlflycktin talossa Hallituskadun varrella. Kuitenkin vasta vuonna 1868 aloitti toimintansa ylioppilastalon rakennusjohtokunta, jonka jäseniä olivat alipoliisimestari A. F. Johansson, dosentti C. G. Estlander, yliopiston suomenkielen ylimääräinen lehtori C. G. Borg, konsuli, maisteri Nikolai Kiseleff ja insinööri E. Bergroth. Tulevan rakennuksen suunnittelussa johtokunta hylkäsi arkkitehtuurikilpailun järjestämisen ja kääntyi arkkitehti Axel Hampus Dalströmin puoleen. Dalström esitti luonnoksensa ylioppilastaloksi huhtikuussa 1868 ja johtokunta hyväksyi suunnitelman pienin muutoksin. Lopullisesti suunnitelmat hyväksyi keisari maaliskuussa 1869. Ylioppilastalon perustustyöt aloitettiin elokuussa 1868. Muuraustöihin päästiin toukokuussa 1869 ja viimeistelytyöt aloitettiin kesällä 1870. Ylioppilastalon ravintola avasi ovensa alkusyksystä 1870 ja ensimmäinen ravintoloitsija oli Louis Kleineh. Ylioppilastalon virallista vihkiäisjuhlaa vietettiin 26. marraskuuta vuonna 1870. Tässä vaiheessa viimeistelytöitä oli vielä paljon tekemättä. Rakennuksen julkisivut rapattiin kesällä 1873, ja sisätilojen maalaus- ja korjaustöitä jatkettiin vuosien 1874, 1875 ja 1876 kesinä. Rakennuksen ulkomaalaus oli vuorossa kesällä 1877. Seuraavan vuoden elokuussa asetettiin paikoilleen talon fasadin koristefriisi. Friisi oli tilattu Roomasta kuvanveistäjä Walter Runebergiltä, joka oli valinnut aiheen Kreikan tarustosta. Suomessa tämän friisin valoi kuvanveistäjä Lenngren. Julkisivun patsaita varten suunniteltuihin komeroihin saatiin veistokset, kun kuvanveistäjä Robert Stigellin Väinämöinen ja Kullervo valmistuivat vuonna 1888. Rakennuksen päätyyn, pääoven kummallekin puolelle oli avattu vuonna 1886 kaksi uutta ovea ja muutoksesta johtuen myös portaita oli hieman levennetty. Suunnitelmat oli laatinut arkkitehti Sebastian Gripenberg. Näiden muutosten jälkeen ylioppilastalon pääjulkisivu sai ulkoasun, joka sillä on ollut siitä lähtien. Ylioppilastalon tilat kävivät ahtaiksi. Arkkitehti Yrjö Sadenius laati vuonna 1897 suunnitelmat, joiden mukaan juhlasalia pidennettiin noin kuusi metriä ja rakennettiin erilaisia aputiloja. Lisäksi ylioppilastalon pihalle rakennettiin uusi kivinen talousrakennus. Uudet tilat otettiin juhlallisesti käyttöön marraskuussa 1898. Ylioppilastalon tiloihin asettui vakituisesti Kansan Näyttämö vuonna 1909. Uuden osakuntatalon valmistuttua vuonna 1910 osakunnat muuttivat vanhasta ylioppilastalosta pois. Vanhassa ylioppilastalossa tehtiin vuonna 1911 muutoksia, joista suurimpia olivat eteistilojen suurentaminen ja teatterin irrallisen kohoavan katsomon rakentaminen. Vuosien kuluessa rakennus rappeutui ja sen purkamista harkittiin vakavasti. Vuonna 1959 tehtiin kuitenkin päätös rakennuksen perustusten ja seinärakenteiden kunnostamisesta. Työt aloitettiin samana vuonna ja ne valmistuivat vuonna 1961. Merkittävä tapaus 1960-luvulla oli Vanhan valtaus, joka tapahtui 25.-26.11.1968. Vanhan ylioppilastalon julkisivut korjattiin vuonna 1999.

Tallennettuna:
Aineistotyyppi Rakennus
OrganisaatioHelsingin kaupunginmuseo
Suunnittelu:
1868
Axel Hampus Dalström, Pääsuunnittelija Arkkitehti Yrjö Sadenius vuonna 1897, Muu suunnittelija
Valmistus:
1870

Helsinki, Aleksanterinkatu 23. Mannerheimintie 3.
Keisarillinen Aleksanterin yliopisto, Rakennuttajat
Käyttö:
1870
Käyttöönottovuosi
Aiheet
KuvaustiedotMarja Valtonen 15.10.2010
sulje

Vastaa käyttäjäkyselyyn!

Voita Apple iPad Wi-Fi + Cellular 9.7 128GB (2018)

Avaa kysely

Ei kiitos!