Haku

Suomenlinnan matkustajapaviljonki; Keisarinluodon laituri; Helsinki

Suomenlinnan ja Helsingin väliset päivittäiset yhteydet hoidettiin pitkään ammattimaisten soutajien avulla. Ensimmäinen, ilmeisesti armeijan henkilökunnan odotuspaviljonkina käytetty rakennus oli Linnanaltaan pohjoisella laiturivarrella 1860-luvulla sijainnut pieni puurakennus. Suomenlinnan ja kaupungin välistä säännöllistä päivittäistä yhteyttä hoiti 1800-luvun lopulla kruununhöyrylaiva Mars. Suomenlinnan komendantin aloitteesta Linnanaltaan reunaan päätettiin rakentaa odotuspaviljonki. Paikaksi valittiin Linnanaltaan länsireuna, ja paviljonki oli tarkoitettu kaikkien höyrylaivojen matkustajien käyttöön. Rakennuspiirustukset laati arkkitehti Gustaf Nyström toukokuussa 1894, ja paviljongin rakensi samana vuonna Hietalahden höyrysaha. Paviljonki oli noin 13 metriä pitkä ja 6 metriä leveä nikkarityylinen puurakennus. Paviljonkia kutsuttiin yleisesti nimellä Mars-paviljonki. Rakennus purettiin vuonna 1925 Ruotsin kuninkaan valtiovierailun vuoksi tehtyjen satamajärjestelyjen vuoksi. Uuden odotuspaviljongin rakentamista esitettiin, mutta lopulta päädyttiin vuokraamaan odotustiloiksi pankinjohtaja A. Norrménilta kolmen huoneen huoneisto osoitteesta Rahapajanranta 1. Vuonna 1951 pankinjohtaja A. Norrmennin perikunta sanoi irti Helsingin kaupungin vuokrasopimuksen odotustiloina käytetystä huoneistosta. Tässä tilanteessa kaupunki päätti, että kauan kaivattu paviljonki piti vihdoin rakentaa. Paviljongin sijainnin ratkaisi se, että Suomenlinnan uuden lautan lähtöpaikaksi oli valittu Keisarinluodonlaiturin itäsivu. Matkustajapaviljongin suunnittelijoiksi valittiin arkkitehdit Aarne Hytönen ja Risto-Veikko Luukkonen. Tuolloin heillä oli jo työn alla Makasiinilaiturin uuden matkustajapaviljongin suunnittelu. Kaupunginhallitus hyväksyi Suomelinnan uuden paviljongin piirustukset 28.6.1951. Lopulliset suunnitelmat valmistuivat saman vuoden heinäkuussa. Rakennustyöt teki A. W. Liljeberg Oy, ja paviljonki valmistui vuoden 1952 alussa. Tuolloin se vuokrattiin Suomenlinnan Liikenne Oy:n käyttöön. Puurakennuksen julkisivumateriaalina on pystysuuntainen paneeli, joka korostaa rakennuksen pyöristettyjä kulmia. Kolmeen suuntaan avautuvat suuret ikkunat jäsentävät pelkistettyjä julkisivuja. Voimakas, eteenpäin hieman levenevä ja nouseva lippa antaa rakennukselle dynaamisen ilmeen. 1 kerros. Rakennuksen pohjakaava on kulmistaan pyöristetty suunnikas.

Oikeudenhaltija Helsingin kaupunginmuseo
Krediitit Tuomas Jääskeläinen HKM / Helsingin kaupunginmuseo
Kuvausaika 25.8.1997
Aineiston käyttöoikeudet
CC BY 4.0
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Helsingin kaupunginmuseo
Palvelussa näytettävät Helsingin kaupunginmuseon kuvat on lisensoitu ylläolevan lisenssin mukaisesti.

CC BY 4.0 -merkinnällä varustetut kuvat ovat vapaasti ladattavissa ja käytettävissä, kunhan mainitset kuvaajan/tekijän nimen (jos tiedossa) ja Helsingin kaupunginmuseon.

Kuvan käyttäjällä on vastuu tekijänoikeuksien ja yksityisyyden suojan kunnioittamisesta. Esimerkiksi henkilökuvien käyttö markkinoinnissa ja/tai mainonnassa on kielletty ilman kuvassa olevan henkilön suostumusta. Tarkemmat lisenssiehdot löytyvät Creative Commons -lisenssisivulta.

© Kuvasto -merkityt kuvat ovat tekijänoikeuden alaisia. Niitä voi selailla vapaasti, mutta kuvien kaikenlainen jatkokäyttö on kielletty ilman erikseen neuvoteltua lupaa. Nämä kuvat on julkaistu verkossa Kuvaston ja Museoliiton Taidekokoelmat verkossa -sopimuksen mukaisesti. Lisätietoja jatkokäytön ehdoista voit kysyä Kuvastosta ja Museoliitosta. Taidekokoelmat verkossa -sopimus.

Suomenlinnan matkustajapaviljonki; Keisarinluodon laituri; Helsinki

Tallennettuna:
Aineistotyyppi Rakennus
Organisaatio Helsingin kaupunginmuseo
Suunnittelu
1951
Aarne Hytönen ja Risto-Veikko Luukkonen, Pääsuunnittelija
Valmistus
1952

Helsinki, Keisarinluodon laituri
Helsingin kaupunki, Rakennuttajat
Käyttö
1952
Käyttöönottovuosi
Aiheet
Luokitus