Svenska Kvinnoförbundet i Helsingfors r.f. jätti kaupunginvaltuustolle 14.11.1915 anomuksen, jossa se pyysi lupaa aloittaa siirtolapuutarhatoiminta Laakson huvilatilan alueella. Sosiaalilautakunta puolsi hanketta ja kesällä 1916 asemakaavaosasto ehdotti siirtolapuutarhan paikaksi Ruskeasuota. Kaupunginvaltuusto päätti 4.6.1918 perustaa siirtolapuutarhan Ruskeasuolle ja sosiaalilautakunnan ehdotuksen mukaisesti vuokrata sen kolmelle yhdistykselle: Svenska Kvinnoförbundet i Helsingfors r.f., Ungdomsförbundet Fylgia ja Helsingfors Svenska Marthaförening. Siirtolapuutarhan perustustyöt aloitettiin välittömästi puutarha-arkkitehti Bengt Schalinin toukokuussa 1918 laatiman asemapiirustuksen mukaan. Siirtolapuutarhamajojen tyyppipiirustukset suunnitteli arkkitehti Runar Finnilä ja ensimmäiset majat rakennettiin kesällä 1921. Arkkitehti Signe Lagerborg-Steniuksen suunnittelema ja Kvinnoförbundetin sekä Marthaföreningenin rakennuttama kerhorakennus ?Storstugan? valmistui kesällä 1928. Vuonna 1928 kaupunki lahjoitti alueen lounaisosassa sijainneen ladon kokoustilaksi Ungdomsförbundet Fylgialle. Huonokuntoinen lato purettiin vuosina 1931-1932 ja Fylgian vuokraaman alueen viljelijät rakensivat talkootyönä sen paikalle uuden kerhorakennuksen. Lagerborg-Steniuksen oletettavasti suunnittelema ?Fylgiastugan? vihittiin käyttöön vuonna 1932. Se purettiin vuonna 1967, kun viereinen varikkoalue tarvitsi lisämaata ajoramppeja varten. Rakennusmestari Claus Fagerholmin suunnittelema huoltorakennus valmistui vuonna 1994. Arkkitehti Runar Finnilän laatimissa tyyppipiirustuksissa puutarhamajojen julkisivumateriaalina oli höyläämätön lauta, kattojen materiaalina oli paanu tai lauta. Rakennukset tuli maalata punaisiksi, harmaanruskeiksi tai harmaanvihreiksi, ja katot oli määrä sivellä tervalla tai punamullalla. Kerhorakennuksessa on pystylimilaudoitus ja huopakate. Punamullalla sivelty huoltorakennus on pystyrimalaudoitettu, nurkkalautojen väri on valkoinen ja rakennuksessa on musta huopakate. Finnilän suunnittelemien puutarhamajojen pinta-alat olivat 6 m2, 9 m2 ja 12 m2, majat oli tarkoitettu suojaksi säältä sekä paikaksi syödä eväitä ja säilyttää työkaluja. Yöpyminen majoissa oli aluksi kielletty. Maalattiainen huoltorakennus on lämpöeristämätön.