Haku

Kallion kirjasto; Viides Linja 11. Porthaninkatu 12. Fleminginkatu 1.; Helsinki

Kallion kirjaston historia alkaa vuonna 1889 perustetusta Sörnäisten Kansankirjastosta. Alunperin yksityinen kirjasto siirtyi vuonna 1899 kaupungin haltuun, ja se toimi nykyisen Alli Tryggin puiston kohdalla sijainneen Kansankodin yhteydessä. Kirjastolle varatut tilat olivat riittämättömät ja uusien tilojen tarve tuotiin kaupunginvaltuuston tietoon keväällä 1904. Samaan aikaan oli myös työväenopetustoimi ilmaissut valtuustolle tarvitsevansa toimitiloja. Kaupunginvaltuusto yhdisti nämä intressit ja päätti rakennuttaa työväenopistoa varten uudisrakennuksen, ja sen yhteyteen tilat myös Sörnäisten Kansankirjastolle. Talohankkeen edistyessä alkuperäiset asetelmat muuttuivat ja lopulta työväenopetustoiminta päätettiin jättää kokonaan projektin ulkopuolelle, joten rakennettavaksi jäi ainoastaan kirjastorakennus.Rakennuksen suunnittelu oli 1904 annettu Waldemar Aspelinille, mutta helmikuussa 1909 tehtävä siirtyi kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstadin vastuulle. Kaupunginarkkitehdin laatima, halvempi ja kirjastolautakunnan puoltama pelkästään kirjaston ja lukusalin sisältävä suunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa vuonna 1910. Talon kustannusarvio oli 200 000 mk. Kirjastoa ei kuitenkaan rakennettu näiden vuoden 1909 suunnitelmien mukaan, sillä Hård af Segerstad muutti piirustuksia vielä vuonna 1911. Uusien suunnitelmien mukaisesti rakennettu kirjasto avattiin virallisesti 1.10.1912, kahdeksan vuotta valtuuston ensimmäisen periaatteellisen rakentamispäätöksen jälkeen. Myöhempiä muutoksia: Alkuperäinen, erillisistä tiloista koostuva pohjaratkaisu on 1940-luvulla muutettu avoimeksi tilasarjaksi avaamalla sisäseiniin suuret kaariaukot. Alkuperäinen lainaustiski poistettiin korjausten yhteydessä. Seuraavan kerran sisätiloja muutettiin 1991, kun arkkitehtitoimisto P&P Manner oy suoritti kirjaston peruskorjauksen. Sen päämääränä oli toimivuuden parantaminen ja lisätilan hankkiminen muuttamalla suuri ja käyttämätön ullakko kirjastotilaksi. Ullakkotilan lattiataso on vaihteleva. Kupolien päälle on rakennettu teräsrakentein kannatetut tasot, portaikon kalotin päälle on sijoitettu lasten monitoimitila, ja lainaustoimiston kupolin päälle musiikkiosasto. Musiikkiosaston keskellä on säilytetty kupolisaliin luonnonvaloa antava valokaivo. Vesikatto säilyi ennallaan, mutta sen puiset tukirakenteet on korvattu uusilla materiaaleilla. Pyramidikaton huipulle on avattu suuri kattoikkuna, jonka ansiosta ullakkokerrokseen on saatu lisää luonnonvaloa. Ullakkokerrosta varten rakennukseen lisättiin tynnyriholviin leikatun aukon läpi vedetty teräsportaikko. Kirjastorakennus on muodoltaan neliö, vain takaosan puolipyöreä uloke ja julkisivun ulosvedetty keskiosa poikkeavat neliömuodosta. Rakennuksessa on kaksi varsinaista kerrosta, kivijalan pohjakerros sekä ullakko. Ikkunarivit ovat säännölliset ja symmetriset, julkisivussa ne muodostuvat kolmen ikkunan ryhmistä sekä yksittäisistä ikkunoista. Sivufasadeissa on käytetty kahden ikkunan pareja sekä isompia yksittäisiä ikkunoita. Takaosan ikkunat ovat väljiä kahden ikkunan ryhmiä. Rakennuksen korkeus kivijalasta katonharjaan on 16 metriä. Rakennuksen neliörungon sivujen pituus on 22 metriä. Porthaninkadulta tarkasteltuna kadun päätteenä seisovan kirjaston ilme on vertikaalinen, sitä korostaa kattolistan ja kivijalan horisontaalisten linjojen rikkominen pyöreillä muodoilla. Katossa vertikaalisuus kääntyy kohti rakennuksen keskustaa ja katto saa näin pyramidimuodon. Jos rakennusta lähestyy eri suunnasta, niin ylöspäin suuntautuva liike väistyy ja rakennuksesta välittyy aivan toisenlaisen vaikutelma. Yläpuolelta Agricolankadulta katsottuna kirjasto vaikuttaa maahan raskaasti ankkuroituneelta massiiviselta kuutiolta. Rakennuksen kivijalka on graniittia, koristeet ovat vuolukiveä, seinät ovat tiilivuoratut ja katto on tiilillä katettu. Tyyliltään rakennus edustaa jugendin myöhäistä vaihetta, rakennuksen symmetrinen sommittelu ennakoi alkavaa klassismia, muttei silti ole vielä hylännyt kaikkia vanhoja jugend-piirteitä. Kellari, 3 kerrosta Symmetrinen pohjakaava jäsentyy rakennuksen keskiakselin ympärille, akselin toisessa päässä sijaitsee sisäänkäynnin aula ja näyttävä pääportaikko, sen vastaparina toimii kupolin kattama lainausosasto. Myöhemmin rakennettu ullakkokerros on avoin tila ja sen lattiataso on vaihteleva. Alkuperäinen pohjakaava perustui ns. butterfly-tyyppiin, jossa toisistaan erilliset tilat levittäytyivät lainaustoimiston ympärille. Pohjakaava muutettiin 1940-luvulla avoimeksi tilasarjaksi.

Oikeudenhaltija Helsingin kaupunginmuseo
Krediitit Jyri Vilja / Helsingin kaupunginmuseo
Kuvausaika 2006
Aineiston käyttöoikeudet
CC BY 4.0
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Helsingin kaupunginmuseo
Palvelussa näytettävät Helsingin kaupunginmuseon kuvat on lisensoitu ylläolevan lisenssin mukaisesti.

CC BY 4.0 -merkinnällä varustetut kuvat ovat vapaasti ladattavissa ja käytettävissä, kunhan mainitset kuvaajan/tekijän nimen (jos tiedossa) ja Helsingin kaupunginmuseon.

Kuvan käyttäjällä on vastuu tekijänoikeuksien ja yksityisyyden suojan kunnioittamisesta. Esimerkiksi henkilökuvien käyttö markkinoinnissa ja/tai mainonnassa on kielletty ilman kuvassa olevan henkilön suostumusta. Tarkemmat lisenssiehdot löytyvät Creative Commons -lisenssisivulta.

© Kuvasto -merkityt kuvat ovat tekijänoikeuden alaisia. Niitä voi selailla vapaasti, mutta kuvien kaikenlainen jatkokäyttö on kielletty ilman erikseen neuvoteltua lupaa. Nämä kuvat on julkaistu verkossa Kuvaston ja Museoliiton Taidekokoelmat verkossa -sopimuksen mukaisesti. Lisätietoja jatkokäytön ehdoista voit kysyä Kuvastosta ja Museoliitosta. Taidekokoelmat verkossa -sopimus.

Kallion kirjasto; Viides Linja 11. Porthaninkatu 12. Fleminginkatu 1.; Helsinki

Tallennettuna:
Aineistotyyppi Rakennus
Organisaatio Helsingin kaupunginmuseo
Suunnittelu
1904 - 1911
Karl Hård af Segerstad, Pääsuunnittelija ; Arkkitehtitoimisto P&P Manner vuonna 1991, Muu suunnittelija
Valmistus
1912
Graniitti Tiili
Helsinki, Viides Linja 11. Porthaninkatu 12. Fleminginkatu 1.
Helsingin kaupunki, Rakennuttajat
Käyttö
1912
Käyttöönottovuosi
Aiheet
Luokitus