Sökning

Fredrikinkatu 47; Helsinki

Rakennettu alkujaan Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiön (vuodesta 1979 Partek Oy) konttoritaloksi. Yhtiön uusi Helsingin konttoritalo Fredrikinkadun ja Kalevankadun kulmatontille valmistui vuonna 1955. Paraisten Kalkkivuori Oy:n käyttöön oli varattu rakennuksen neljäs kerros. Partekin Helsingin konttori sijaitsi rakennuksessa noin kolmen vuosikymmenen ajan. Vuonna 1988 se muutti Sörnäisten rantatielle valmistuneeseen uuteen konttorirakennukseen. Paikalla aiemmin sijainneessa rakennuksessa oli ollut mm. Wulffin kauppahuoneen perustaja Thomas Wulffin ensimmäinen, vuonna 1890 perustama paperialan myymälä. Paikalle oli harkittu liiketalon rakentamista jo 1940-luvulla, sillä osoitteeseen haettiin rakennuslupaa jo heti sodan päätyttyä liike- ja teollisuusrakennuksistaan tunnetun arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnittelemalle klassistiselle toimistorakennukselle. Tämä rakennushanke jäi kuitenkin toteuttamatta. Sotien päätyttyä vuonna 1953 rakennuslupaa haettiin uudelleen, nyt Keskus-Sato r.y.:n teknisen osaston laatimilla rakennuspiirustuksilla. Suunnitelmat olivat laatineet arkkitehdit Markus Visanti, Kalle Niukkanen ja Tauno Salo. Rakennuslupahakemuksen jätti uutta toimistotaloa varten perustettu Kiinteistö Oy Kalevankatu 23. Hakemuksen mukaisessa toimisto- ja liikerakennuksessa oli talonmiehen ja lämmittäjän asuinhuoneistot, kolme muuta asuinhuonetta, 2408 m2 toimistotiloja, 296 m2 myymälätiloja, 689 m2 autosuojia sekä 375 m2 arkistotiloja. Jo rakentamisaikana haettiin kuitenkin lupaa muutamille muutoksille rakennuksen tilaohjelmassa. Esimerkiksi ullakkokerros muutettiin konttorihuoneistoiksi jo tuolloin ja rakennuksen paloluokitusta muutettiin. Liike- ja toimistorakennuksella on ollut vuosikymmenien mittaan useita käyttäjiä. Katukuvassa näkyvimpiin on kuulunut Suomalainen Säästöpankki, jonka sivukonttori toimi Fredrikinkadun puolella katukerroksessa rakennuksen valmistumisesta lähtien noin 30 vuoden ajan. Rakennus tunnetaan myös Pub Angleterre -nimisestä baarista. Oy Angleterre Ab haki anniskeluoikeuksia samassa osoitteessa sijaitsevalle uudelle ravintolalleen jo vuonna 1955. Alun perin rakennuksen kulmassa sijaitsevassa liiketilassa toimi kuitenkin ruokaravintola. Anniskeluravintolana toimiva Pub Angleterre on toiminut nykyisissä tiloissaan vuodesta 1976 lähtien. Partekin muutettua pois Angleterre otti kadunkulmalla olevan lasivitriinin mainosikkunakseen. Rakennuksen sisätiloissa on tehty useita muutoksia vuosien mittaan aina vaihtuvien vuokralaisten tarpeiden mukaan. Suomalaisen Säästöpankin hallussa olleessa myymälähuoneistossa tehtiin suurempia muutoksia mm. vuonna 1961, kun lattiaa korotettiin, jotta kadulta johtavat kaksi porrasaskelmaa saatiin poistetuksi. Pankkisalissa tehtiin muutostöitä myös 1970-luvun puolivälissä, missä yhteydessä avattiin uusi ulko-ovi Fredrikinkadulle, kaksi vanhaa sisäänkäyntiä suljettiin ja julkisivuun lisättiin yösäilö ja seteliautomaatti. Samoihin aikoihin ravintolan sosiaalitiloja lisättiin muuttamalla autohallia lepohuoneeksi ja wc-tiloiksi. Muutostyöt suunnitteli arkkitehtitoimisto Juhani Kivikoski. 1980-luvun alkupuolella rakennukseen tehtiin peruskorjaus, jonka suunnitteli arkkitehtitoimisto Pohjanpelto ja Suomala. Tässä yhteydessä toisessa kerroksessa sijainneet talonmiehen ja lämmittäjän asunnot sekä toimistotila muutettiin myymälähuoneistoiksi, käytöstä poistettua savupiippua madallettiin ja vanhat kiertoikkunat vaihdettiin uusiin kaksipuitteisiin, sisään-sisään aukeaviin puualumiini-ikkunoihin. Peruskorjauksen yhteydessä rakennukseen tehtiin myös linjasaneeraus. Toisen kerroksen liiketila eli Kalevankadun puoleinen katukerros muutettiin ravintolatilaksi vuonna 2001. Kyseisessä ravintolatilassa on tehty sen jälkeen useita muutoksia, ravintolaa on mm. laajennettu, keittiön paikkaa vaihdettu ja uusia wc-tiloja lisätty. Ensimmäisen kerroksen ikkunat vaihdettiin ja sisäpihanpuoleinen rapattu julkisivu ja porrashuone kunnostettiin vuonna 2002 arkkitehdit Erikssonin suunnitelmien mukaisesti. Tässä yhteydessä uusittiin myös porrashuoneen korkea, moniruutuinen ikkuna. Vuonna 2011 uusittiin sisäänkäynnin lattialaatoitus, ja vuonna 2012 vesikatolla sijaitseviin huippuimureihin tehtiin lämmöntalteenotto. Kuusi- ja seitsemänkerroksinen toimistorakennus, jossa on kaksi kellarikerrosta. Katujulkisivuissa näkyy kaksi erilaista 1950-luvun liikerakennuksissa suosittua ratkaisua. Pitkittäisissä katujulkisivuissa on nauhaikkunat, jotka palasivat uudestaan käyttöön 1950-luvulla. Rakennuksen kulmassa Kalevankadun suuntaisen osion pääty on puolestaan kasettikuvioitu. Alin kerros on näyteikkunaa, ja se on Fredrikinkadun puolella sisäänvedetty. Näyteikkunoiden ja nauhaikkunoiden yläreunassa on profiloitua kuparipeltiä. Kalevankadun puolella julkisivun alaosa on verhottu Hyvinkään mustalla graniitilla. Julkisivussa käytetyt mosaiikkipintaiset elementit ovat yhä alkuperäiset (vuonna 2013). Myös pääsisäänkäynnille johtavan porttikäytävän seinien turkoosisävyinen mosaiikkipinta sekä rakennuksen kuparipeltikatto ovat alkuperäisiä. Ikkunat on vaihdettu puualumiini-ikkunoiksi 1980-luvun alkupuolella. Fredrikinkadun puolella ylin eli kuudes kerros on sisäänvedetty siten, että sen kohdalla on koko rakennusosan mittainen kattoterassi. Kalevankadun puolella kattoterassi on kerrosta ylempänä ja se kiertää kaarevamuotoista seitsemättä kerrosta (ullakkokerros). Kattoterassit oli varustettu alkujaan rauta-lasikaitein, mutta kaiteet vaihdettiin korkeampiin, EU-standardien mukaisiin teräs-lasikaiteisiin 2000-luvun korjaustöiden yhteydessä. Sisätiloiltaan rakennus on tyypillinen, helposti muunneltava toimistorakennus. Ensimmäisessä ja Kalevankadun puolella myös toisessa kerroksessa on ravintola- ja liiketiloja. Kerrokset 3-7 ovat pääasiassa toimistokäytössä. Paikoitustilat sijaitsevat tontin takaosassa ensimmäisessä kerroksessa sekä sisäpihalla toisen kerroksen tasolla. Osittain alkuperäisessä asussaan olevan porrashuoneen lattia on tummaa mosaiikkibetonia ja kaide lakattua puuta ja mustaksi maalattua terästä.

Rättsinnehavare Helsingin kaupunginmuseo
Kredit Sanna Granbacka / Helsingin kaupunginmuseo
Fotodatum 28.11.2007
Materialets användarrättigheter
CC BY 4.0
QR-kod

Materialet erbjuds av

  • Helsingfors stadsmuseum
Användningsvillkoren för de av Helsingfors stadsmuseums bilder som är publicerade i Finna anges separat för varje bild. Bilder märkta med CC BY 4.0 får fritt laddas ner och användas, så länge man nämner fotografens/upphovsmannens namn (om det är känt) och Helsingfors stadsmuseum.Den som använder bilden ansvarar för att respektera upphovsrätten och integritetsskyddet. Bilder av personer får exempelvis inte användas i marknadsföring och/eller reklam utan tillstånd av de personer som syns på bilderna. Närmare uppgifter om licensvillkoren finns på Creative Commons-licenssidan.

Bilder märkta med © Kuvasto skyddas av upphovsrätten. Man får fritt bläddra i dem, men alla typer av vidareanvändning är förbjuden utan särskilt tillstånd som förhandlats fram separat. Bilderna har publicerats på internet i enlighet med Kuvastos och Museiförbundets avtal om konstverk på internet. Kuvasto och Museiförbundet kan ge mer information om villkoren för vidareanvändning.

Fredrikinkatu 47; Helsinki

Sparad:
Materialtyp Byggnad
Organisation Helsingfors stadsmuseum
Design
1953; 1955
Markus Visanti, Kalle Niukkanen & Tauno Salo, Pääsuunnittelija ; Arkkitehti Veikko Leistén. Arkkitehtitoimisto Juhani Kivikoski. Arkkitehtitoimisto Mikkola ja Lehtiluoto. Arkkitehtitoimisto Pohjanpelto ja Suomala., Muu suunnittelija
Tillverkning
Kantavana rakenteena betonista valettu pilarirunko. Rinnetontilla sijaitsevan, L-muotoisen ja kulmasta porrastetun rakennuksen ensimmäinen kerros on osittain maan alla. Porrashuone ja ilmanvaihtohormit on sijoitettu sisäpihan puolelle rakennuksen niveleen. Pääsisäänkäynti on kahteen suuntaan eli sekä Fredrikinkadulle että Kalevankadulle avautuvan porttikäytävän perällä.
Helsinki, Fredrikinkatu 47
Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiö (Partek), Rakennuttajat
Bruk
1955
Käyttöönottovuosi
Klassifikation