Haku

Aleksanterinkatu 48; Helsinki

Aleksanterinkatu 48:n tontilla sijaitsi 1900-luvun alkupuoliskolla 1840-luvulla rakennettu nelikerroksinen kivitalo, ns. Andsténin talo, joka oli harjakorkeudeltaan samankorkuinen viereisellä tontilla olevan Litoniuksen talon kanssa. Aleksanterinkadun tontti myytiin vuonna 1924 Maakuntien Keskuspankki Oy:lle, joka viisi vuotta myöhemmin fuusioitui Kansallis-Osake-Pankin kanssa. Vuonna 1934 tontti myytiin suomenruotsalaisena tieteen tukijana tunnetulle Sigrid Juséliuksen säätiölle. Osto liittyi säätiön perustaneen ja vuonna 1930 kuolleen kauppaneuvos F. A. Juséliuksen omaisuuden realisointiin, missä yhteydessä tuore säätiö sijoitti varojaan myös muihin helsinkiläisiin kiinteistöihin. Säätiön tarkoituksena oli lisätä kiinteistösijoittamisella varallisuuttaan, jotta se voisi jakaa apurahoja lääketieteelliseen tutkimukseen. Varat alkoivatkin lisääntyä pian sodan jälkeen ja 1950-luku oli säätiölle tärkeää kasvun aikaa. Aleksanterinkatu 48:n tontille haettiin rakennuslupaa jo vuonna 1953 suunnitelmin, joita ei kuitenkaan koskaan toteutettu. Marraskuussa 1954 säätiön hallitus sinetöi viimein päätöksen, jonka pohjalta Aleksanterinkatu 48:n tontilla oleva vanha rakennus purettiin ja sen tilalle rakennettiin tehokkaampi yhdeksänkerroksisen toimistotalo. Hanke rahoitettiin kahden muun kiinteistön ja osakkeiden myyntituloilla sekä lyhytkestoisilla lainoilla. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Kurt Simberg avustajanaan Karl-Erik Hagner. Simberg laati Aleksanterinkatu 48:n rakennuksen suunnittelun yhteydessä suunnitelman koko korttelin uudistamiseksi. Tarkoituksena oli, että korttelin autoliikenne tapahtuisi Mikonkadun ja Keskuskadun kautta ja että Aleksanterinkatu 48:n lämpökeskus palvelisi myös korttelin Esplanadin puoleisia tontteja 37 ja 35. Kokonaissuunnitelmasta toteutui kuitenkin ainoastaan Sigrid Juséliuksen säätiön tontin uudelleenrakentaminen. Uusi, ympäristöstään erottuva liikerakennus otettiin käyttöön vuodenvaiheessa 1957?1958, ja rakennustyöt päättyivät kokonaan helmikuussa 1958. Rakennustöiden päätyttyä Kurt Simberg esitteli Arkkitehti-lehdessä mm. liikerakennuksen uudenaikaista talotekniikkaa. Keskuspihan laidalla oli kaksi modernia hissiryhmää, joissa molemmissa oli kolme pikahissiä. Toimistotiloissa oli koneellinen ilmanvaihto ja lämmönlähteinä konventiopatterit, liiketiloissa lattialämmitys ja lämminilmapuhaltimet. Rakennuksessa oli lisäksi automaattinen palohälytinjärjestelmä. Sisäpiha mahdollisti liiketilojen näyteikkuna-alan levittäytymisen tontin sisäosaan ja kahteen kerrokseen. Aleksanterinkatu 48 on edelleen rakennuttajansa eli Sigrid Juséliuksen säätiön omistuksessa. Säätiö on vuokrannut sen toimitiloja vuosikymmenten aikana useille eri käyttäjille. Moni helsinkiläinen muistaa rakennuksen kuitenkin ?Kuusisen talon? nimellä, sillä rakennuksessa toimi vuosikymmenien ajan Aleksanterinkadun katukuvaan vakiintunut Kuusisen tavaratalo. Tontille laadittiin 2000-luvulla säätiön aloitteesta uusi asemakaava, joka mahdollisti liiketilojen laajentamisen ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa sekä kellarikerroksessa. Asemakaavan muutos liittyi rakennuksessa aloitettuun pitkäjänteiseen kiinteistön korjaus- ja muutostyöhankkeeseen. Uusi asemakaava tuli voimaan vuonna 2009, ja liiketilojen laajennustyöt valmistuivat seuraavana vuonna. Aleksanterinkatu 48:ssä on yhdeksän kerrosta, yksi kellarikerros ja ullakkokerros. Ensimmäinen ja toinen kerros sekä nykyään myös puolet kellarikerroksesta toimivat liiketiloina. Kolmannesta kerroksesta ylöspäin rakennus on toimistokäytössä. Selkeälinjainen, kantavien pystypilarien jaksottama julkisivu on verhottu sileällä kuparipellillä. Ensimmäinen ja toinen kerros ovat näyteikkunaa ja lievästi sisennetyt julkisivulinjasta. Toimistokerrosten ikkunat on vaihdettu vaiheittain, ja uudet ikkunat on tehty vanhan mallin mukaan täystammisina siten, että ruutujako on säilytetty. Käynti rakennukseen tapahtui alun perin Aleksanterinkadulta suuren sisäänkäyntipihan kautta, mitä myymälätilat kahdessa kerroksessa ympäröivät. Aleksanterinkadulta nousi ulkoportaat suoraan sisäpihan toiselle tasolle. Sisäpiha rakennettiin umpeen 2000-luvulla. Entisen porttikäytävän kohdalla on nykyään sisäkäytävä, josta on käynti entisillä paikoillaan oleviin hissiryhmiin. Liiketiloja ja toimistotiloja on muutettu useaan otteeseen.

Oikeudenhaltija Helsingin kaupunginmuseo
Krediitit Maaret Louhelainen / Helsingin kaupunginmuseo
Kuvausaika 8.10.2009
Aineiston käyttöoikeudet
CC BY 4.0
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Helsingin kaupunginmuseo
Palvelussa näytettävät Helsingin kaupunginmuseon kuvat on lisensoitu ylläolevan lisenssin mukaisesti.

CC BY 4.0 -merkinnällä varustetut kuvat ovat vapaasti ladattavissa ja käytettävissä, kunhan mainitset kuvaajan/tekijän nimen (jos tiedossa) ja Helsingin kaupunginmuseon.

Kuvan käyttäjällä on vastuu tekijänoikeuksien ja yksityisyyden suojan kunnioittamisesta. Esimerkiksi henkilökuvien käyttö markkinoinnissa ja/tai mainonnassa on kielletty ilman kuvassa olevan henkilön suostumusta. Tarkemmat lisenssiehdot löytyvät Creative Commons -lisenssisivulta.

© Kuvasto -merkityt kuvat ovat tekijänoikeuden alaisia. Niitä voi selailla vapaasti, mutta kuvien kaikenlainen jatkokäyttö on kielletty ilman erikseen neuvoteltua lupaa. Nämä kuvat on julkaistu verkossa Kuvaston ja Museoliiton Taidekokoelmat verkossa -sopimuksen mukaisesti. Lisätietoja jatkokäytön ehdoista voit kysyä Kuvastosta ja Museoliitosta. Taidekokoelmat verkossa -sopimus.

Aleksanterinkatu 48; Helsinki

Tallennettuna:
Aineistotyyppi Rakennus
Organisaatio Helsingin kaupunginmuseo
Suunnittelu
1956
Kurt Simberg, Pääsuunnittelija
Valmistus
1958
Kantavana rakenteena on teräsbetonista paikalla valettu pilarirakenne ja kantavia seiniä.
Helsinki, Aleksanterinkatu 48
Sigrid Jusélius Stiftelse, Rakennuttajat
Käyttö
1958
Käyttöönottovuosi
Aiheet
Luokitus