Haku

Bulevardi 6. Yrjönkatu 7.; Helsinki

Alkuaan ylitullitarkastaja E. W. Nordbladin rakennuttama viisikerroksinen uusrenessanssityylinen asuintalo. Nordblad osti Bulevardi 6:ssa sijaitsevan kiinteistön Sofia Reuterin perillisiltä vuonna 1872 hintaan 34 000 markkaa. Vuonna 1887 Nordblad haki maistraatilta rakennuslupaa asuinrakennuksen rakentamiselle. Pääpiirustukset laati Theodor Granstedt, ja ne oli päivätty toukokuussa 1887. Rakennus on osa kahden rakennuksen kokonaisuutta. Vuonna 1903 Yrjönkadun puolelle noussut lisärakennus on samaa kiinteistöä. Muutostöitä: Bulevardin puoleisen julkisivun itäisin kellarin ikkuna ulko-oveksi (Hugo Lindberg 1903). Bulevardin puolen katutason ikkunoiden ja ovien yhdistäminen ja suurentaminen. Muutos ulottui jonkin verran myös Yrjönkadun puoleiselle julkisivulle. Näiden muutosten myötä koko Bulevardin katujulkisivu oli muuttunut varastokellarista pieniksi liiketiloiksi. (A. Salovaara 1909). Kaksi ylintä kerrosta ja kulmatorni lisättiin vuonna 1928, samoin keskuslämmitys koko rakennukseen. Bulevardin katutason kerroksen ja toisen kerroksen ikkunat yhdistettiin pystyaiheeksi tekemällä niiden väliin ulommas pilarimaisen terastirapatun harkotuksen ja asuintilojen pääporrasta korostettiin julkisivussa lisäämällä sen molemmin puolin kahden kerroksen korkuiset pilarit (arkkitehti Bruno Alm). Pääportaassa poistettiin vuonna 1917 toteutumattomiksi jääneiden suunnitelmien mukaisesti sisäänkäynnistä nouseva porrassyöksy 2. kerrokseen, ja pääportaan nurkkaan tehtiin hissi (1927). Ensimmäisen kerroksen kantava sydänmuuri korvattiin teräsbetonipilarein ja -palkein, ja vanha välipohja korvattiin betonisella alalaattaholvistolla. Myös 2. kerroksen sydänmuurit ja pääosa muista kantavista muureista korvattiin teräsbetonipilarein ja niiden varaan tehdyin uusin teräspalkkirakentein (Rakennusinsinööritoimisto J. L. Packalén 1927). 1940-luvulta alkaen alettiin asuinhuoneistoja vähitellen muuttaa liike- ja toimistohuoneistoiksi. Väliseinien paikkoja muuteltiin, kantavia seiniä purettiin ja korvattiin pilari-palkkirakenteella. Ajanmukaisia wc-tiloja rakennettiin. Rakennuksessa toimi sen jälkeen muun muassa ravintola, majoitusliike, ompelimo sekä Niemeläisen muotihuone. Tontin kaakkoisnurkassa ollut matala piharakennus muutettiin ja laajennettiin kaksikerroksiseksi työtilahuoneistoksi moderneine julkisivuineen (Arkkitehti Ilmari Niemeläinen 1948). Bulevardin puoleisen pääportaan vanha pieni hissi korvattiin kahdella uudella, jotka täyttivät yhteensä koko portaan leveyden ja estivät näin kulun kadulta portaaseen. Pääportaaseen pääsi nyt ainoastaan pihan puolelta. Vastaavat muutokset tehtiin portaaseen 1. ja 2. kerroksen välillä. Vanhan pääportaan toinen sivuseinä ja ulkoseinän seinäpilari purettiin ja avattiin näin neliömäinen uusi väljä ulkotilasyvennys, johon hissit avautuvat. Syvennyksen sivuseinät tehtiin lasista ja niihin tehtiin sisäänkäynnit liiketiloihin (Heikki Sysimetsä 1960). Rakenteiden muutoksia (Arvo Ranki 1960). Valtakunnan sovittelijan toimisto; aputilojen muutoksia, yhteyksien avaamista, jugend-osan kadun puoleinen sali yhdistettiin naapurihuoneeseen ja muodostettiin suuri neuvotteluhuone (Uudenmaan lääninrakennustoimisto 1970). Liikehuoneiston yhdysporras 1. ja 2. kerroksen välillä poistetaan ja rakennetaan umpeen (Valtteri Teerikangas 1971). Työtuomioistuimen uudet tilat 4. kerroksessa, muutoksia (Uudenmaan piirirakennustoimisto 1972). Ensimmäisen kerroksen kulmaliikehuoneistoon muutostöitä Wimpy-kahvilaa varten (1974). Ulkotilaksi aiemmin muutettu hissien etutila Bulevardin puolella muutetiin sisätilaksi rakentamalla lasiulkoseinä ja lasiliukuovet messinkikehyksin ja potkulevyin, hissiseinien ja -ovien sekä ikkunamuutoksia (Reijo Kivistö-arkkitehtitoimisto 1984). Valtakunnansovittelijan toimiston muutoksia (Helsingin piirirakennustoimisto 1990). Ulko-ovimuutoksia (arkkitehti Kai Palmnqvist ja arkkitehtitoimisto Olli Elo 1995 ja 1998).

Oikeudenhaltija Helsingin kaupunginmuseo
Krediitit Marja Valtonen / Helsingin kaupunginmuseo
Kuvausaika 8.10.2010
Aineiston käyttöoikeudet
CC BY 4.0
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Helsingin kaupunginmuseo
Palvelussa näytettävät Helsingin kaupunginmuseon kuvat on lisensoitu ylläolevan lisenssin mukaisesti.

CC BY 4.0 -merkinnällä varustetut kuvat ovat vapaasti ladattavissa ja käytettävissä, kunhan mainitset kuvaajan/tekijän nimen (jos tiedossa) ja Helsingin kaupunginmuseon.

Kuvan käyttäjällä on vastuu tekijänoikeuksien ja yksityisyyden suojan kunnioittamisesta. Esimerkiksi henkilökuvien käyttö markkinoinnissa ja/tai mainonnassa on kielletty ilman kuvassa olevan henkilön suostumusta. Tarkemmat lisenssiehdot löytyvät Creative Commons -lisenssisivulta.

© Kuvasto -merkityt kuvat ovat tekijänoikeuden alaisia. Niitä voi selailla vapaasti, mutta kuvien kaikenlainen jatkokäyttö on kielletty ilman erikseen neuvoteltua lupaa. Nämä kuvat on julkaistu verkossa Kuvaston ja Museoliiton Taidekokoelmat verkossa -sopimuksen mukaisesti. Lisätietoja jatkokäytön ehdoista voit kysyä Kuvastosta ja Museoliitosta. Taidekokoelmat verkossa -sopimus.

Bulevardi 6. Yrjönkatu 7.; Helsinki

Tallennettuna:
Aineistotyyppi Rakennus
Organisaatio Helsingin kaupunginmuseo
Suunnittelu
1887
Theodor Granstedt, Pääsuunnittelija ; Ylitullitarkastaja E. W. Nordblad, Muu suunnittelija
Valmistus

Helsinki, Bulevardi 6. Yrjönkatu 7.
Käyttö
12.6.2021
Käyttöönottovuosi
Luokitus