Entinen Helsingin Säästöpankin pääkonttori; Kalevankatu 1. Mannerheimintie 14; Helsinki

Aineiston käyttöoikeudet
CC BY 4.0
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

Helsingfors Sparbank osti vuosina 1938 ja 1941 kaksi vierekkäistä tonttia Helsingin keskeisimmältä paikalta ylioppilastaloa vastapäätä. Paikalle oli tarkoitus rakentaa pankin pääkonttorina toimiva uusi toimisto- ja liiketalo. Kyseiset tontit olivat Heikinkadun varren tontit 3a ja 3, jotka yhdessä muodostavat nykyisen Mannerheimintie 14:n tontin. Toisella tontilla sijaitsi Theodor Höijerin suunnittelema uusrenessanssityylinen ns. Huberin talo, jossa aikanaan sijaitsi myös Höijerin oma arkkitehtitoimisto. Tämän vieressä oli vuonna 1890 valmistunut, Arkkitehtitoimisto Kiseleff & Heikelin suunnittelema nelikerroksinen asuin- ja liikerakennus. Helsingfors Sparbankin pääkonttorin suunnittelutehtävä annettiin ensin Arkkitehtitoimisto Jung & Jungille, mutta sodan ja sitä seuranneen lamakauden takia suunnitelmien toteuttamista jouduttiin siirtämään. Kun rakentaminen tuli jälleen ajankohtaisesti, eivät 1940-luvun alussa laaditut suunnitelmat vastanneet enää pankin muuttuneita tilantarpeita. Vuonna 1955 uudelleen määritelty suunnittelutehtävä annettiin arkkitehti Kurt Simbergille, jota arkkitehtitoimistossa avusti Karl-Erik Hagner. Suunnittelutehtävä oli vaativa, sillä siinä keskityttiin arkkitehtuurin lisäksi myös pankin sisäisiin toimintoihin sekä viestintään. Vaihtoehtona tarkasteltiin myös vanhojen rakennusten kunnostamista ja laajentamista. Vuonna 1959 päädyttiin kuitenkin siihen, että on kannattavinta rakentaa kokonaan uusi toimisto- ja liikerakennus. Rakennustyöt käynnistyivät syksyllä 1961 ja tilavuudeltaan 70 000 m3 suuruinen, ympäristöstään voimakkaasti erottuva moderni toimisto- ja liikerakennus valmistui viimein toukokuussa 1963. Pankkisali sijaitsi katutasossa tontin keskellä korkeiden rakennussiipien ympäröimänä. Toisen kerroksen toimistoja käsittävät parvitilat avautuivat pankkisaliin. Salissa yhdistyivät vuosisadan alussa muotoutunut ylävalolla valaistujen pankkisalien perinne sekä uudenaikainen, 1960-luvun arkkitehtuurin pelkistetty, suoralinjainen muotokieli. Avaran ja valoisan pankkisalin laadukkaissa materiaaleissa ja yksityiskohdissa näkyi, että sekä suunnitteluun että toteutukseen oli panostettu. Ajanmukaisuus näkyi myös pankkihuoneiston tyylikkäissä kalusteissa. Palvelutiskit sijaitsivat muutoin suoralinjaisessa salissa leikkisän polveilevasti. Katujulkisivun sisä- ja ulkotilan yhdistävien suurten lasipintojen lisäksi saliin toivat luonnonvaloa moderni valokatto kattolyhtyineen ja tilan yläosan ikkunanauhoineen. Pankkisalin värimaailma oli luonnonläheinen, sillä kiinteän sisustuksen materiaaleina oli käytetty luonnonmateriaaleja, kuten sisäkatossa puuta ja verhouksissa marmoria. Pankkisalissa oli lisäksi reliefimäinen vaalea klinkkeriseinä. Pankin sisustuksista vastasi Artek Oy:n sisutusarkkitehti Leena Kolinen, ja valaisimet olivat Orno Oy:n Lisa Johansson-Papen suunnittelemat. Rakennuksen ensimmäisiä myymälöitä olivat mm. Nybergin talouskauppa, apteekki, Fazer sekä Haka-Auto. Rakennuksessa toimi myös mm. Goethe-instituutti. 1990-luvun alussa Helsingin Säästöpankki fuusioitui useiden rannikkoalueen säästöpankkien kanssa, jolloin pankin nimeksi tuli Aktia Säästöpankki. Vuonna 2005 pankki möi osan pääkonttoristaan Föreningen Konstsamfundetille ja Eläkevakuutusyhtiö Veritakselle. Kaupan tarkoituksena oli ulottaa Forumin kauppakeskus pankin entisiin tiloihin sekä avata jalankulkuyhteys Forumista Mannerheimintie 14:n kiinteistön läpi Kalevankadulle saakka. Yhdeksänkerroksinen toimisto- ja liiketalo, jossa on kaksi kellarikerrosta. Rakennuksen sijainti on korttelissa poikkeava, sillä se on sisennetty Kalevankadun katulinjasta. Kalevankadun puolella rakennuksen vierellä on näyttävä ajoluiska, joka vie korttelin alla oleviin pysäköintitiloihin, mm. nykyiseen Forumin parkkihalliin. Rakennuksen ulkoasu on tyylikkään pelkistetty. Julkisivu on toteutettu ajan liikerakentamiselle tyypillisenä verhorakenteena (curtain wall), ja sitä hallitsevat linjakkaat, rakennuksen kulmalle asti ulottuvat nauhaikkunat pronssilevystä tehtyine korostuksineen. Ikkunoiden välissä on koruton ja ikkunarivien kanssa tasapaksu, kiillotettu harmaa graniittiverhous. Kaksi alinta kerrosta ovat näyteikkunaa. Julkisivu on Kalevankadun puolella porrastettu. Ylin eli yhdeksäs kerros on vedetty sisään räystäslinjasta. Sen päällä on teknisiä tiloja sisältävä kattokerros paviljonkimaisine tornirakennelmineen. Alimman kerroksen sisäänvedetyn osan katto on tehty kovapuusta. Vesikatto ja räystäät ovat kuparipeltiä. Rakennuksen sisätiloissa on tehty vuosien varrella useita muutoksia. Rakennuksen ensimmäinen ja toinen kerros on muutettu liiketiloiksi, ja entisen pankkisalin kiiinteät sisustukset on purettu. Vanhaa pankkisalia ympäröineiden parvien marmoripinta on kuitenkin yhä osin näkyvissä, ja pankkisalin reliefimäinen klinkkeriseinä on säilytetty, mutta suurimmalta osin peitetty. Salin marmorilattia on osin säilytetty uusien lattiarakenteiden alla.

Tallennettuna:
Aineistotyyppi Rakennus
OrganisaatioHelsingin kaupunginmuseo
Suunnittelu:
1960
Kurt Simberg, Pääsuunnittelija Karl-Erik Hagner, Muu suunnittelija
Valmistus:
1963
Kantavana rakenteena on teräsbetonista paikalla valettu pilarirakenne.
Helsinki, Kalevankatu 1. Mannerheimintie 14
Helsinfors Sparbank (Helsingin Säästöpankki), Rakennuttajat
Käyttö:
1963
Käyttöönottovuosi
Aiheet
KuvaustiedotMarja Valtonen 8.11.2010
sulje

Vastaa käyttäjäkyselyyn!

Voita Apple iPad Wi-Fi + Cellular 9.7 128GB (2018)

Avaa kysely

Ei kiitos!