Haku

Forum; Mannerheimintie 20. Simonkatu 2-4; Helsinki

Kauppakeskus Forumin rakentaminen liittyy lähes puolet korttelista omistaneen liikemies Amos Andersonin suunnitelmiin. Samassa korttelissa Yrjönkadun puolella asunut Anderson oli suunnitellut liikekeskuksen rakennuttamista paikalle jo vuodesta 1908 lähtien. Vuonna 1940 Anderson perusti Föreningen Konstsamfundet r.f. -nimisen säätiön, jonka määräsi ainoaksi perillisekseen. Mannerheimintie 20:een valmistui matala kauppakeskus, "Forum", parahiksi vuoden 1952 olympialaisiin. Nykyinen, vuonna 1985 valmistunut uusi liikekeskusrakennus peri sittemmin edeltäjänsä kutsumanimen. Vuonna 1976 Konstsamfundet valmisteli asemakaavan muutosesityksen Helsingin kaupungille. Ajatuksena oli purkaa kaikki säätiön omistamat korttelissa sijainneet rakennukset Hufvudstadsbladetin talon ja Mercatorin rakennuksen julkisivuja lukuun ottamatta. Suunnitelmien saama julkinen keskustelu pakotti säätiön kuitenkin harkitsemaan asiaa uudelleen. Vuosina 1977?1978 Fastighets Aktiebolaget Forum Henricin toimeenpanemassa yleisessä aatekilpailussa lähdettiinkin siitä, että ainoastaan Forumin vuonna 1952 valmistuneen kauppakeskuksen sai purkaa. Kaksivaiheisen kilpailun voittivat arkkitehdit Kaarlo Leppänen, Ilona Lehtinen, Jaakko Suihkonen ja Kari Hyvärinen ehdotuksellaan ?Kukonaskel II?, jossa kulku liiketiloihin ja rakennuksen läpi oli järjestetty avoimen jalankulkutorin kautta. Toteutuneessa ratkaisussa jalankulkutori oli arvostelulautakunnan ehdotuksen mukaisesti katettu. Kauppakeskus Forumin rakentaminen liittyi laajemmin Suomessa 1980-luvulla yleistyneeseen ilmiöön: suurten ja nykyaikaisten kauppakeskusten rakentamiseen. Forumin aikalaisia ovat Suomessa esimerkiksi Turun Hansa-kortteli (1985?1988) ja Tampereen Koskikeskus (1988). Aikalaiset suhtautuivat suunnitelmaan osin ristiriitaisesti. Erityisesti osa nuoremman polven arkkitehdeista kritisoi sitä ?itsenäisyyden puutteesta ja ryhdittömyydestä?. Asenteesta kertoo osin se, ettei Arkkitehti-lehti julkaissut kauppakeskuksen esittelyä. Forumin sisätiloissa näkyi ajan liiketaloarkkitehtuurin henki. Kauppakeskuksilta vaadittiin muutosjoustavuutta ja sopeutumiskykyä, mistä Forumissa kertoivat esimerkiksi liiketilojen helposti muunneltavat lasiseinät ja kiinteiden rakenteiden vähäisyys. Lähtökohtana oli tilojen jatkuva muutos. Muunneltavuuden vastaparina toimivat tietyt pysyvät ratkaisut, kuten Forumin korkea keskushalli. Lattiapintojen valkoinen marmori korosti kokonaisuuden yhtenäisyyttä. Mannerheimintien puolella kauppakeskuksessa on seitsemän kerrosta, kaksi kellarikerrosta sekä ylinnä konehuonekerros. Rakennuksen kaksi ylintä kerrosta ? ylin toimistokerros ja konehuonekerros ? ovat sisäänvedettyjä. Niitä korostavat julkisivussa voimakkaat vaakaulokelistat. Katujulkisivujen kaksi alinta kerrosta on näyteikkunaa ja kirkasta lasia. Ylemmissä kerroksissa vaihtelevat nauhaikkunat ja niiden väliin jäävät vaakasuorat tummat julkisivulasilinjat. Lasit on kiinnitetty paikoilleen metallilistoin, mikä antaa julkisivulle rasterimaisen ulkoasun. Julkisivu on sekä Mannerheimintien että Simonkadun puolella osittain särmikkäästi poimutettu. Hallitsevin elementti on rakennuksen kulmaan jäävä 9 metriä leveä kirkas lasilyhty, jonka läpi näkyy koko rakennuksen korkuinen linja särmikkäitä porrastasanteita. Lasikulman päällä lukee irtokirjaimin ?Forum?. Mannerheimintien puolelta laskien rakennuksen kolmannen kerroksen korkeudella korttelin sisäpihalla sijaitsee kokoava ulkotori, Kukontori, jonka kautta on kulku Mannerheimintieltä Mercatorin käytävää pitkin korttelin läpi Yrjönkadulle asti. Torin laidalla on kauppakeskuksen valohallin lasipyramideista muodostuva kattorakennelma, joka oli alun perin samalla kauppakeskuksen sisäänkäyntipaviljonki. Kukontorille rakennettiin 2010-luvun muutosten yhteydessä uusi kerros, missä yhteydessä sisäänkäyntipaviljonki laajeni ja levittäytyi valohallin ympäri. Kukontorin puolella rakennuksen julkisivut on tehty valkoisesta särmätystä metallilevystä, ja julkisivua halkovat selkeät nauhaikkunarivit. Ylimmässä konehuonekerroksessa metalliverhous on osittain harmaaksi käsiteltyä neliökasettia. Sisätiloja vallitsee suuri valohalli eli koko rakennuksen korkuinen avoin tila. Valoaukkoa ympäröi alun perin joka kerroksessa leveillä messinkisillä käsinojilla varustetut lasikaiteet, mutta messinki muutettiin valkoiseksi marmoriksi 2010-luvun muutosten yhteydessä. Ylimmällä tasolla kaiteen peittivät alun perin erilaiset viherkasvit. Valohallin keskellä oli alkujaan massiivinen porrasrakennelma liukuportaineen. Pääportaan kaiteet ja askelmat oli verhottu Carraran marmorilla. Portaat poistettiin 2010-luvun muutosten yhteydessä siten, että porrasrakennelmassa on nykyään pelkät liukuportaat. Kauppakeskuksen julkisten tilojen lattiat on verhottu Carraran marmorilla. Liiketiloja rajaavat vakiorakenteiset, kerrosvälin korkuiset ja siirrettävät lasiseinät. Valohallin alimmassa kerroksessa eli rakennuksen ylimmässä kellarikerroksessa oli alun perin neljän kerroksen korkuinen taiteilija Kimmo Kaivannon veistos ?Hopeiset sillat? ja vesiallas. Sininen ja pylonimainen, betonielementeistä tehty veistos on siirretty pois alkuperäiseltä paikaltaan. Rakennuksen toisessa kerroksessa on yhä Kaivannon suihkuveistos ?Nereidi?.

Oikeudenhaltija Helsingin kaupunginmuseo
Krediitit Marja Valtonen / Helsingin kaupunginmuseo
Kuvausaika 25.10.2010
Aineiston käyttöoikeudet
CC BY 4.0
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Helsingin kaupunginmuseo
Palvelussa näytettävät Helsingin kaupunginmuseon kuvat on lisensoitu ylläolevan lisenssin mukaisesti.

CC BY 4.0 -merkinnällä varustetut kuvat ovat vapaasti ladattavissa ja käytettävissä, kunhan mainitset kuvaajan/tekijän nimen (jos tiedossa) ja Helsingin kaupunginmuseon.

Kuvan käyttäjällä on vastuu tekijänoikeuksien ja yksityisyyden suojan kunnioittamisesta. Esimerkiksi henkilökuvien käyttö markkinoinnissa ja/tai mainonnassa on kielletty ilman kuvassa olevan henkilön suostumusta. Tarkemmat lisenssiehdot löytyvät Creative Commons -lisenssisivulta.

© Kuvasto -merkityt kuvat ovat tekijänoikeuden alaisia. Niitä voi selailla vapaasti, mutta kuvien kaikenlainen jatkokäyttö on kielletty ilman erikseen neuvoteltua lupaa. Nämä kuvat on julkaistu verkossa Kuvaston ja Museoliiton Taidekokoelmat verkossa -sopimuksen mukaisesti. Lisätietoja jatkokäytön ehdoista voit kysyä Kuvastosta ja Museoliitosta. Taidekokoelmat verkossa -sopimus.

Forum; Mannerheimintie 20. Simonkatu 2-4; Helsinki

Tallennettuna:
Aineistotyyppi Rakennus
Organisaatio Helsingin kaupunginmuseo
Suunnittelu
1982; 1985
Arkkitehtitoimisto Kari Hyvärinen, Kaarlo Leppänen & Jaakko Suihkonen, Pääsuunnittelija
Valmistus

Helsinki, Mannerheimintie 20. Simonkatu 2-4
Oy City Forum Ab, Rakennuttajat
Käyttö
1985
Käyttöönottovuosi
Luokitus