Haku

Voimatalo; Malminkatu 16. Malminrinne 3; Helsinki

Valtion metallitehtaat ja Imatran Voima Oy ostivat Malminkadun ja Malminrinteen kulmatontin valtion voimayhtiöille rakennettavaa uutta toimitaloa varten vuonna 1947. Kampista ostetulla tontilla sijaitsi matalia puutaloja, jotka yhtiöt saivat purkaa edellyttäen, että niiden tilalle rakennutetaan uusia kaupungin vuokra-asuntoja Herttoniemeen. Yhtiöt perustivat Voimatalon rakentamista varten erillisen, Oy Malminkatu 16 -nimisen yhtiön. Suunnittelutehtävä annettiin arkkitehti Aarne Erville (1910?1977), joka oli toiminut Oulujoki Oy:n voimalaitos- ja asuinalueiden pääarkkitehtina jo 1940-luvulta lähtien. Ervi luonnosteli Voimataloa ensin Salomonkadun ja Olavinkadun kortteliin. Entisenä Jälleenrakennustoimiston Standardisoimislaitoksen johtajana Ervi tunsi hyvin rationalismin ihanteet, jotka näkyivät Voimatalossa erityisesti julkisivujen standardisoiduissa ikkunoissa ja pohjakaavan moduulijaossa. Teollisen rakentamisen puolestapuhujana Ervi näki entisen työnantajansa Alvar Aallon tavoin, että rakennusten osat ovat standardisoitavissa, mutta rakennus itsessään tulee suunnitella yksilönä. Myös Voimatalo suunniteltiin tämän periaatteen mukaisesti. Voimatalon rakentaminen edisti kaupungin jo vuonna 1948 järjestetyssä Helsingin keskiosien asemakaavakilpailussa asettamaa tavoitetta laajentaa Helsingin liikekeskusta Kamppiin asti. Purkutyöt alkoivat tontilla elokuussa 1948 ja uuden toimistotalon rakentaminen vuotta myöhemmin. Vaikka rakentamista haittasivat tuolloin vielä sekä pääoma- että materiaalipula, olivat rakennuttajatahot kuitenkin riittävän voimakkaita edistääkseen hanketta. Louhintatyöt päättyivät keväällä 1950. Runkotyö kesti viisi kuukautta, rakennustyöt yhteensä kaksi vuotta. Voimataloksi nimetty rakennus oli valmis keväällä 1951. Betoni valmistettiin omalla asemallaan rakennuspaikalla ja pumpattiin käyttöpaikkoihinsa. A-betonisen rungon rinnalla käytetyt yhtenäiset välipohjalaatat olivat uutuus, joka ? toisin kuin tuolloin tavallisesti käytetyt palkkivälipohjat ? mahdollisti yhden lisäkerroksen sijoittamisen rakennukseen kokonaiskorkeuden rajoissa. Näin rakennukseen saatiin mahdutettua ullakkokerroksen, liiketiloille varatun katukerroksen ja kellarikerrosten väliin kuusi toimistokerrosta. Voimatalo oli uraauurtava myös kevyen ulkoseinärakenteen/kantavan pilarirakenteen mahdollistaman muutosjoustavuutensa ja miltei kokonaan toimistoille varatun käyttötarkoituksensa ansiosta. Uudenaikaiset ratkaisut jatkuivat rakennuksen sisätiloissa ja talotekniikassa. Esimerkiksi myymäläkerros lämpeni kattoon asennetulla säteilylämmityksellä. Ervin toimisto suunnitteli rakennuksen kokonaisuutena siten, että myös irtaimisto verhoja ja valaisimia myöten oli yhtenäisesti harkittua. Arkkitehti-lehdessä Ervi puhuikin Voimatalon ?puolikiinteästä sisustuksesta?. Esimerkiksi käytävien seinät olivat rakennuksen normaalikerroksissa alun perin tehdasvalmisteisia vakiomittaisia kaapistoja, joihin saattoi valita joko hyllyt tai laatikot. Myös toimistohuoneissa käytävänpuoleiset seinät olivat kauttaaltaan puusepän valmistamia, käyttötarpeen mukaan muunneltavia kaapistoja, joissa oli standardoidut kehikot. Näillä ratkaisuilla pyrittiin helpottamaan myöhempiä huoneiden käytön muutoksia ilman kaapistojen siirtoa. Ervin arkkitehtitoimistossa Voimatalon suunnittelutyöhön osallistuivat arkkitehti Tapani Nironen sekä arkkitehdit Helvi Mather-Borgström ja Olli Kuusi. Sisustussuunnittelusta vastasivat Lasse Ollinkari ja Seppo Paatero. Rakennushankkeen pääurakoitsijana toimi Imatran Voima Oy. Asemakaavassa suojeltu toimistorakennus peruskorjattiin täydellisesti vuosina 2008?2009 (SARC Oy). Nykyään seitsemännen ja kahdeksannen kerroksen tilat ovat Rakennustieto Oy:n käytössä. Voimatalo on kahdeksankerroksinen toimisto- ja liikerakennus, jossa on kolme maanalaista kellarikerrosta. Ylin ja katutason kerros ovat sisäänvedettyjä. Näiden välissä on kuusi samankaltaista, toimistokäytössä olevaa normaalikerrosta. Ikkuna-aukotukset muodostavat muurimaiseen julkisivuun säännöllisen ruudukon. Nauhamaisen ikkunarivin jatkuvuutta on korostettu kulmaikkunoilla rakennuksen Malminkadun ja Malminrinteen puoleisessa nurkassa. Julkisivussa kadunpuolella on alkuperäiset Arabian valmistamat, vaaleat ja poltetut keraamiset laatat. Pihan puolella oli alkujaan n. 60 x 140 cm suuruiset kellertävästä betonista tehdyt, hiotut julkisivuelementit, jotka on vaihdettu alkuperäistä ulkoasua tavoitteleviin valesaumattuihin, hienopestyihin väribetonielementteihin. Kattokerroksessa kaarevan katon suojassa sijaitsi alun perin talon henkilökunnan aamiaisravintola, johon mahtui 330 henkilöä, sekä 120 hengen kokoustila. Nämä tilat on palautettu 2000-luvulla alkuperäiseen käyttöönsä. Ensimmäisessä kerroksessa on myymälätiloja, ja osittain maanpäällä sijaitseva ylin kellarikerros on koulun käytössä. Toimistokerrosten alkuperäiset levyrakenteiset väliseinät on pääosin poistettu, mutta kolmannessa, seitsemässä ja kahdeksannessa kerroksessa on jäljellä alkuperäisiä, Aarne Ervin arkkitehtitoimiston suunnittelemia kiinteitä sisustuksia.

Oikeudenhaltija Helsingin kaupunginmuseo
Krediitit Marja Valtonen / Helsingin kaupunginmuseo
Kuvausaika 8.11.2010
Aineiston käyttöoikeudet
CC BY 4.0
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Helsingin kaupunginmuseo
Palvelussa näytettävät Helsingin kaupunginmuseon kuvat on lisensoitu ylläolevan lisenssin mukaisesti.

CC BY 4.0 -merkinnällä varustetut kuvat ovat vapaasti ladattavissa ja käytettävissä, kunhan mainitset kuvaajan/tekijän nimen (jos tiedossa) ja Helsingin kaupunginmuseon.

Kuvan käyttäjällä on vastuu tekijänoikeuksien ja yksityisyyden suojan kunnioittamisesta. Esimerkiksi henkilökuvien käyttö markkinoinnissa ja/tai mainonnassa on kielletty ilman kuvassa olevan henkilön suostumusta. Tarkemmat lisenssiehdot löytyvät Creative Commons -lisenssisivulta.

© Kuvasto -merkityt kuvat ovat tekijänoikeuden alaisia. Niitä voi selailla vapaasti, mutta kuvien kaikenlainen jatkokäyttö on kielletty ilman erikseen neuvoteltua lupaa. Nämä kuvat on julkaistu verkossa Kuvaston ja Museoliiton Taidekokoelmat verkossa -sopimuksen mukaisesti. Lisätietoja jatkokäytön ehdoista voit kysyä Kuvastosta ja Museoliitosta. Taidekokoelmat verkossa -sopimus.

Voimatalo; Malminkatu 16. Malminrinne 3; Helsinki

Tallennettuna:
Aineistotyyppi Rakennus
Organisaatio Helsingin kaupunginmuseo
Suunnittelu
1950
Aarne Ervi, Pääsuunnittelija
Valmistus
1952
Rakennuksen kantava rakenne, ruudukon muodostava runko, on pääasiassa A-betonia. Välipohjat ovat massiivilaattoja, ulkoseinät kevytrakenteisia teräskiskoihin kiinnitettyjä elementtejä, joiden ulkopuoli on neljän senttimetrin paksuista betonia julkisivulaatoilla päällystettynä. Päätyseinät on tehty tiilestä. Moduulina koko talossa on käytetty 620 mm mittaa. Pilariväleissä toistuu sen kerrannainen 6200 millimetriä. Julkisivussa ikkunat toistavat puolikkaan pilarivälin rytmiä. Kerroskorkeus toimistokerroksissa on noin 3,15 metriä.
Helsinki, Malminkatu 16. Malminrinne 3
Imatran Voima Oy, Rakennuttajat
Käyttö
1952
Käyttöönottovuosi
Aiheet
Luokitus