Haku

Luotsikatu 4.; Helsinki

Rakennuspiirustuksissa ei ole signeerausta. Eri lähteissä suunnittelijaksi on arveltu eri henkilöitä. Rakennuksen satavuotisjuhlateoksessa spekuloidaan kolmen mahdollisen suunnittelijan osuutta suunnitteluun; Waldemar Wilenius, Emil Svensson ja Gustaf Estlander. Todennäköisimpänä suunnittelijana Luotsikatu 4:n asuinrakennukselle pidetään Gustaf Estlanderia, joka on päivännyt pihasiiven muutospiirustukset marraskuussa 1905. Allekirjoittamattomat ja päiväämättömät rakennuspiirustukset on hyväksytty elokuussa 1905. Arkkitehti Gustaf Estlander oli myös perustamassa Luotsikatu 4:n rakennustyöt aloittanutta kiinteistöosakeyhtiötä liikemies Hjalmar Segercranzin ja rakennusmestari Emil Svenssonin kanssa. Estlanderin osallisuuteen suunnittelussa viittaa myös yhtenevät detaljit rakennuspiirustuksissa Luotsikatu 4:n ja Estlanderin samanaikaisten töiden välillä. Rakennus sisälsi alun perin tavallisten asuinhuoneistojen lisäksi ateljeehuoneistoja. Ensimmäisessä kerroksessa oli yksi noin 70 neliömetrin suuruinen ateljee, ja ylimmässä kerroksessa kaksi ateljeehuoneistoa, 125 ja 65 neliömetrin suuruisia, jotka sisälsivät 4,5 metrin korkuiset ateljeetilat sekä makuualkovin ja kylpyhuoneen, suurempi huoneistoista myös erillisen keittiön. Ateljeehuoneistoissa ovat asuneet ja työskennelleet muun muassa Hugo Simberg, Toivo Vikstedt, Bruno Tuukkanen, Harry Röneholm, Alpo ja Helga Sailo, Albert Gebhard, Greta Runeberg, J. S. Sirén, Viktor Jansson ja Signe Hammarsten Jansson. Pihasiivessä toimi Roburin Panimo 1910-luvun lopulle asti sekä samoissa tiloissa Oy Kaffe Ab:n kahvipaahtimo vuodesta 1919 aina 1960-luvulle saakka. Muutostöitä: Pihasiiven jatkeeksi kaksikerroksinen makasiinirakennus, katusiiven ateljee B 11 asuinhuoneistoksi, ikkunamuutos 1. kerroksessa (Vilho Gustaf Lekman 1919). Pihasiiven korotus kahdella kerroksella, panimotilojen peruskorjaus kahvipaahtimon tiloiksi (Karl Håkan Einar Lindahl 1926). Tehdasrakennus sisäpihalle (Knut Wasastjerna 1931). Porttikäytävän laajennus ja oikaisu (Aino Nieminen 1942). Uusi ikkuna ajoportin vasemmalle puolelle (1946). Autokorjaamo ensimmäiseen kerrokseen, kolme ikkunaa autotallin oviksi, uusia ikkunoita, talouskellarit varasto- ja näyttelytilaksi, lähes koko toinen kerros toimistotiloiksi (Pauli Salomaa 1947-49). Kolmannen kerroksen asunto A 4 tooimistotilaksi (Pauli Salomaa 1955). Autotalleista toimistoja, autotallin ovi ikkunaksi (Osmo Mikkonen 1975). Uusi ajoportti (Jussi Suomala 1975). Ullakkohuoneisto, sauna ja kerhohuone ullakolle, uusi parveke (Pohjanpelto & Suomala 1978). Uusia teräsikkunoita ja -ovia huoneistoon 21 (O. M. 1984). Kuusi uutta parveketta (P. & S. 1987). Lohkokivisokkeli ja -portaali punaista graniittia, kivijalka punaista nupukiveä. Seinät roiskerapattu vaalean beigen sävyyn, sisäpihan rappaus on myös sävyltään vaalea beige. Julkisivu on symmetrinen, detaljeina erkkereitä ja mustia kiviupotuksia. Yläosastaan pieniruutuiset valkeaksi maalatut puuikkunat. Lakatut tammi/lasiovet. Valkoiset rapatut parvekkeet, mustat rautaiset tuuletusparvekkeet. Katto mustaa konesaumattua peltiä, epäsymmetrinen harja tornilla.

Oikeudenhaltija Helsingin kaupunginmuseo
Krediitit Savola Kristiina / Helsingin kaupunginmuseo
Kuvausaika 02.10.2014
Aineiston käyttöoikeudet
CC BY 4.0
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Helsingin kaupunginmuseo
Palvelussa näytettävät Helsingin kaupunginmuseon kuvat on lisensoitu ylläolevan lisenssin mukaisesti.

CC BY 4.0 -merkinnällä varustetut kuvat ovat vapaasti ladattavissa ja käytettävissä, kunhan mainitset kuvaajan/tekijän nimen (jos tiedossa) ja Helsingin kaupunginmuseon.

Kuvan käyttäjällä on vastuu tekijänoikeuksien ja yksityisyyden suojan kunnioittamisesta. Esimerkiksi henkilökuvien käyttö markkinoinnissa ja/tai mainonnassa on kielletty ilman kuvassa olevan henkilön suostumusta. Tarkemmat lisenssiehdot löytyvät Creative Commons -lisenssisivulta.

© Kuvasto -merkityt kuvat ovat tekijänoikeuden alaisia. Niitä voi selailla vapaasti, mutta kuvien kaikenlainen jatkokäyttö on kielletty ilman erikseen neuvoteltua lupaa. Nämä kuvat on julkaistu verkossa Kuvaston ja Museoliiton Taidekokoelmat verkossa -sopimuksen mukaisesti. Lisätietoja jatkokäytön ehdoista voit kysyä Kuvastosta ja Museoliitosta. Taidekokoelmat verkossa -sopimus.

Luotsikatu 4.; Helsinki

Tallennettuna:
Aineistotyyppi Rakennus
Organisaatio Helsingin kaupunginmuseo
Suunnittelu
1905
Epävarma, katso rakennushistoria., Pääsuunnittelija
Valmistus
Luonnonkivi Tiilimuuri
Helsinki, Luotsikatu 4.
Käyttö
1906
Käyttöönottovuosi
Luokitus